Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan - strateginen yhteistyö on monilla alueilla vielä alkuvaiheessa

Kuntien ja hyvinvointialueiden johdolle vuoden 2024 lopulla tehdyn kyselyn mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on parantunut. Yhteisiä säännöllisiä palavereja on enemmän, yhteyshenkilöt eli ns. vastinparit on entistä useammin nimetty ja yhteistyölle on saatu luotua alueille sopivia rakenteita.  

Kehitettävää on kuitenkin edelleen erityisesti yhteistyön suunnitelmallisuudessa, yhteisten tavoitteiden sekä tilannekuvan määrittelyssä sekä muissa strategisen yhteistyön lähtökohdissa.  

-Hyvinvointialueet ovat toimineet noin kaksi vuotta, mutta strateginen yhteistyö on suurimmalla osalla alueista vielä alkutekijöissään, projektipäällikkö Liisa Jurmu Kuntaliitostakertoo.   

Hyvinvointialuejohdon arviot yhteistyöstä ovat läpi kyselyn selkeästi kuntajohtoa myönteisemmät 

Kyselyn mukaan myös yhteistyökulttuurissa on vielä paljon kehittymisen varaa, sillä vain 18 % kyselyyn vastanneista kuntaedustajista näkee avoimuuden, vuorovaikutteisuuden ja kumppanuuden toteutuvan yhteistyössä hyvin tai erittäin hyvin. Hyvinvointialueiden johto näkee asian myönteisemmin.  Läpi kyselyn hyvinvointialuejohdon arviot yhteistyöstä ovat kuntajohtoa myönteisemmät. 

Yhteistyön onnistumisia löytyy eri yhdyspinnoilta ja eri alueilta. Onnistumisten koettiin johtuneen mm. aikaisemmista yhteistyösuhteista ja tutuista henkilöistä, aktiivisesta vuorovaikutuksesta, sitoutumisesta yhteistyöhön ja työnjaon selkeydestä. Haasteiksi yhteistyössä nousivat mm.  yhteisten tavoitteiden puuttuminen, hyvinvointialueiden vähäiset resurssit yhteistyöhön, puutteet tiedonkulussa ja yhteisen tilannekuvan puute.  Kuntien ja hyvinvointialueiden välejä ovat tulehduttaneet viime aikoina hyvinvointialueiden palveluverkkoon liittyvä kehittämistyö sekä tuoreimpana asiana kiinteistökysymykset. 

Työnjaon selkeys kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on kehittynyt eri yhdyspinnoilla eri tavoin. Myönteistä kehitystä on tapahtunut esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla, kun taas esimerkiksi työllisyyden ja kotoutumisen yhdyspinnoilla työnjako koetaan jopa aikaisempaa epäselvemmäksi.  

-Yhteistyön tilanne vaihtelee alueittain. Kysely antaa viitteitä siitä, että työnjako on selkeämpi niillä alueilla, joilla on aiemmin toiminut sote-kuntayhtymiä, Jurmu tarkentaa.  

Kuntajohdon ja hyvinvointialuejohdon kysely toteutettiin osana Kuntaliiton, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdyspintaprojektia.  Hyvinvointialuejohdon kyselyn kohderyhmänä olivat hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin (sote) johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat.  Kuntajohdon kyselyn kohderyhmänä olivat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kuntajohtajat ja kuntien toimialajohtajat. Lisäksi kohderyhmänä olivat muut kuntayhtymät ja koulutuksen järjestäjät.   

Kuntajohdon kyselyn tulokset (PDF, 28 sivua)
Hyvinvointialuejohdon kyselyn tulokset (PDF, 27 sivua)