Innovatiivisia kokemuksia kuntien kestävyystyöstä

Kuntaliitto ja maaseutupoliittinen KERÄ-verkosto järjestivät kuntien kestävyysaloitteita esittelevän webinaarin. Webinaarin tarkoituksena oli jakaa kokemuksia kahden kestävyystyötä koskevan teeman ympäriltä: seuranta ja dokumentointi sekä koulutussektorin osallistava kestävyystyö.

Löydät webinaarin materiaalin OneDrivessä.

Ilmastovahti – tuloksellinen seurantatyökalu luo lisäarvoa Kemiönsaarella

Ilmastovahti on dynaaminen suunnittelun ja seurannan verkkotyökalu. Kemiönsaaren kunnassa Ilmastovahti otettiin käyttöön huhtikuussa 2024. Catri Ilmonin, Kemiönsaaren ilmastokoordinaattorin, mukaan kunnan ilmastotyötä haluttiin kehittää, ja työkalu nähtiin mahdollisuutena toteuttaa tuloksellisempaa ilmastotyötä sekä antaa työlle näkyvyyttä ja seurata sen vaikutuksia.

Prosessin alkuvaiheen keskeisin kohderyhmä olivat viranhaltijat ja päättäjät. Ilmastotyöstä ja ilmastotyön johtamisesta järjestettiin täydennyskoulutustilaisuuksia. Aluksi työkalu edellytti aika lailla henkilöstöresursseja, sillä oli tärkeää, että jollakin henkilöllä oli prosessin vetovastuu. Nyt kun työkalu on otettu käyttöön, näkee Catri Ilmoni sille monia eri käyttötarkoituksia:

- Se toimii sisäisen suunnittelun mallina, johon on helppo lisätä uusia toimenpiteitä ja hankkeita. Työkalu on hyvin käytännönläheinen: sillä voi laatia esimerkiksi aikataulutettuja tehtävälistoja. Siitä löytyy myös mittareita ja indikaattoreita, ja meillä on ollut käytössä niin omia kuin muun muassa Hinku-toiminnassa käytettyjä mittareita. Viestinnän asiantuntijamme löytää työkalulla myös helposti tietoa ja voi nostaa esiin kaiken kiinnostavan tiedon yhdellä kertaa. Työkalulla on saatu paljon lisäarvoa, esimerkiksi budjetoinnissa. Ilmastovahdin avulla on helpompi nähdä saavutettuja tuloksia – on mukavaa nähdä tämänkaltaista selvää edistymistä!

Ilmastovahti on vahvistanut myös avoimuutta. Työkalun avulla kunnan asukkaat näkevät selkeästi, mitä on tekeillä. Ilmoni toteaa vielä:

- Työkalusta on hyötyä myös projektien sisäisessä, eri projektien välisessä ja yhdistysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aktiiviset yhdistykset voivat seurata kunnan toimintaa heitä kiinnostavissa kysymyksissä ja ottaa selvää tietyn toimenpiteen tämänhetkisestä tilasta sekä projektien yhteyshenkilöistä.

Oppilaita innostetaan monipuoliseen kestävyystyöhön Mustasaaressa

Mustasaaren kunta on monin eri tavoin osallistanut lapsia ja nuoria kunnan kestävyystyöhön. Vuonna 2020 kunnan kaikille sektoreille järjestettiin työpajoja, joiden tarkoituksena oli luoda pitkän tähtäimen visioita kunnan kestävyystyölle. Tästä syntyi kaksi lapsille ja nuorille esikoulusta lukioon suunnattua Hack the Climate -hanketta. Hankkeiden tuloksena syntyi kaikkien kunnan vuosiluokille suunnattu kestävän kehityksen opintopolku. Opetussuunnitelmaan peilaten eri ainekokonaisuuksia on kytketty opintopolkuun, joka tarjoaa työkaluja niin opettajille kuin oppilaille.

Ulrica Taylorin, Mustasaaren kunnan pedagogisen suunnittelijan, mukaan kunnassa pidettiin tärkeänä vähentää lasten ja nuorten ilmastoahdistusta toimijuutta lisäämällä – ja siitä syntyi ajatus perustaa kouluihin ilmastotiimejä:

- Ilmastotiimien tehtävänä oli pohtia, miten kunnassa olisi mahdollista investoida kestävyystyöhön kouluissa. Tiimeillä oli tuolloin käytössään 8 000 euron budjetti. Kävi ilmi, ettei iso osa ehdotuksista vaatinut suuria taloudellisia resursseja. Hankimme muun muassa jätteenlajitteluastioita, hedelmäpuita, marjapensaita, yrttejä ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä kasveja kouluille. He ehdottivat myös, että viljelisimme sopivilla paikoilla villejä kukkia ja että välttäisimme heinien niittämistä. 

Ilmastotiimeiltä saatiin myös aloitteita kunnan ilmastostrategiaan. Ehdotusten joukossa oli muun muassa toimenpiteitä materiaalien ja kalusteiden elinkaaren pidentämiseksi kunnassa. 

Mustasaaressa järjestettiin myös hackathon ratkaisujen löytämiseksi paikallisiin kestävyysongelmiin. Ruotsalainen Future minds -järjestö auttoi luomaan mallin alakoulun luokkien kanssa toimimiselle. Eri vuosiluokat toimivat eri kysymysten parissa.

- Hackathoniin osallistui 350 lasta. He keksivät valtavasti ratkaisuja ongelmiin, kuten ruokahävikkiin, ja sille, miten sitä vähennetään kouluruokailussa, toteuttivat luentoja, tavaranvaihtohuoneen, jossa oli mahdollista vaihtaa luokkakavereiden kanssa vaatteita, muuta tavaraa ja paljon muuta. Lopuksi valittiin kaikkien ratkaisujen joukosta voittaja, jolle myönnettiin rahapalkinto, joka tuli käyttää kestävällä tavalla.

Mustasaaren kestävyystyö on monipuolista! Koulut osallistuvat aktiivisesti myös Kestävän kehityksen viikkoon. Kunnassa ollaan perustamassa viittä koulupuutarhaa, joista kolme on jo pantu alulle. Lapset oppivat korjaamaan satoa ja laittamaan ruokaa viljelemästään ruoasta. Kesäisin mukaan otetaan myös vanhemmat: he ovat yhdessä lasten kanssa kastelleet puutarhoja ja hoitaneet niitä.

Ilmastokirittäjät: toimintamalli lasten ja nuorten osallistamiseen

Ilmastokirittäjät on toimintamalli, jota on ollut kehittämässä Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia. Ilmastokirittäjät koostuu kolmesta teemapolusta, joilla lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan kestävyystyöhön koulussa, kunnan toiminnassa sekä paikallisissa yrityksissä. Malli on kehitetty opetussuunnitelman pohjalta yhteistyössä opettajien kanssa, ja se soveltuu vuosiluokille 4.–9. Kuhunkin polkuun kuuluu opettajanopas, tehtäviä ja muuta materiaalia.

- Ilmastokirittäjissa opitaan, mitä kestävä kehitys merkitsee omassa koulussa ja miten oppilaat voivat osallistua kestävyystyöhön. Oppilaat oppivat kunnan päätöksenteosta ja kestävyystyöstä, he kutsuvat päättäjiä luokseen keskustelemaan aiheesta. Tämän lisäksi päästään tutustumaan myös paikallisten yritysten tekemään kestävyystyöhön. Tavoitteena on mahdollistaa oppilaiden aktiivinen osallistuminen, vahvistaa heidän toimintamahdollisuuksiaan kunnassa ja samalla lisätä tietoisuutta kestävästä kehityksestä, Valonian projektiasiantuntija Miriam Sewón kertoo.

Mallilla edistetään demokratiaa, ja se tarjoaa opettajille valmiin työkalun demokratia- ja kestävyysopetukseen. Tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa opetuksen sisältöön mahdollisimman paljon. Ilmastokannustajat antaa myös päättäjille mahdollisuuden käydä dialogia nuorten kanssa.

- Nuoret olivat etukäteen miettineet meille kysymyksiä eri aiheista luonnosta kierrätykseen. Samalla saimme myös itse mahdollisuuden esitellä kunnan päätöksentekoa ja antaa esimerkkejä siitä, miten eri lautakunnissa valmistellaan asioita ja miten niitä sitten toteutetaan. Pääsimme myöhemmin nuorten kanssa yhteiselle kävelykierrokselle. Sitä varten opettaja oli valmistellut kysymyksiä, joista keskustelimme yhdessä. Nuorilla oli useita konkreettisia ehdotuksia siitä, miten ympäristömme voisi olla turvallisempi ja viihtyisämpi. Kestävyydessähän on kyse olemassa olevan ympäristön käyttämisestä hyvällä tavalla, Paraisten kaupungin luottamushenkilö Mi Adolfsson toteaa.

- Minulle päättäjänä oli erityisen antoisaa saada auttaa nuoria yhteiskunnallisen vaikuttamisen pariin. On myös paljon antoisampaa lähteä kävelemään yhdessä tai käydä koululla keskustelemassa näistä asioista kuin istua kokoushuoneissa niistä puhumassa, Adolfsson sanoo.

Kestävyysfoorumi järjestettiin yhteistyössä Kuntaliiton ja Maaseutupoliittisen KERÄ-verkoston – oikeudenmukaisen siirtymän ja kestävien maaseutujen puolesta 2024–2027 – kanssa. KERÄ-verkosto keskittyy ajankohtaisiin kestävyyskysymyksiin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Verkostohanke toteutetaan yhteistyössä Ruotsinkielisten maaseutukeskusten keskusjärjestön (Svenska lantbrukssällskapens förbund), Åbo Akademin Elinikäisen oppimisen keskuksen ja Maaseudun sivistysliiton kanssa.

Teksti: Tiina Saaresranta, Åbo Akademi. Suomenkielinen käännös: Niklas Ollila