- ammatillinen koulutus
- jatkuva oppiminen
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausta, rahoitusjärjestelmää ja oppimisen tukea uudistetaan
Toiminnan ohjauksen kokeilu etenee Kuntaliiton ja kuntataustaisen ammatillisten kouluttajien tekemän aloitteen mukaisesti. TE- ja kotoutumispalvelujen siirtyessä kuntien vastuulle ammatillisella koulutuksella on yhä keskeisempi merkitys kuntien elinvoiman ja talouden näkökulmasta. Ammatillinen koulutus vastaa osaltaan myös osaamis- ja koulutustason nostosta. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen tukee näitä tavoitteita.
Kunnilla ammatillisen koulutuksen rahoittajina ja pääasiallisina järjestäjinä on jatkossa osana toiminnan ohjauksen kokeilun neuvotteluprosessia mahdollisuus vaikuttaa keskeisiin vaikuttavuutta ja laatua koskeviin tavoitteisiin, jotta ammatillinen koulutus vastaa nykyistä vielä paremmin työ- ja elinkeinoelämän sekä väestön muuttuviin koulutustarpeisiin.
Eduskunta hyväksyi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilua koskevat lakiesitykset joulukuun lopulla. Kokeilulaki (1077/2024) astui voimaan vuoden 2025 alussa, ja muut uudistuksiin liittyvät lait tulevat voimaan vaiheittain. Kokeilu vaikuttaa koulutuksenjärjestäjien toiminnan ohjaukseen ja koulutustarjontaan, ja lakimuutoksilla uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia sekä opiskelijoiden oppimisen tukea.
Kahdeksanvuotinen kokeilu toiminnanohjauksesta
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu alkaa 1.1.2026 ja päättyy 31.12.2033. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten ammatillisen koulutuksen järjestämislupien laajentaminen ja neuvottelumenettelyyn perustuva toiminnanohjaus voivat parantaa ammatillisen koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta.
Kokeiluun osallistuva koulutuksen järjestäjä saa nykyistä vapaammin järjestää lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisessä neuvottelussa sovitetaan yhteen kansallisia ja paikallisia tavoitteita. Neuvottelussa sovitaan toimenpiteistä koulutustarjonnan ja työmarkkinoiden kohtaannon sekä laadun varmistamiseksi.
Kunnilla on keskeinen rooli neuvotteluprosessissa koulutuksen järjestäjän tehdessä ehdotuksensa strategiastaan sekä toiminnallisista tavoitteistaan ja indikaattoreista tavoitteiden saavuttamisen kuvaamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee kokeiluun enintään 40 koulutuksen järjestäjää. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus pisteyttää hakijat kokeiluluvan myöntämisedellytysten perusteella, ja kokeiluun valitaan alueittain eniten pisteitä saaneet järjestäjät.
Rahoitusuudistuksella tavoitellaan vaikuttavuutta
Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu siten, että laskennallisen perusrahoituksen perusteet muuttuvat. Painotus siirtyy toteutuneista opiskelijavuosista suoritettuihin opintoihin sekä vaikuttavuuteen, kuten työllistymiseen ja jatko-opiskeluun.
Rahoitus muodostuu edelleen kuntien ja valtion rahoitusosuuksista. Jokainen kunta rahoittaa ammatillista koulutusta myös tulevina vuosina.
Jatkossa rahoitus perustuu toteutuneisiin suoritteisiin. Oppivelvollisten (opiskelijoiden, jotka ovat oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:n nojalla oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen) osalta luovutaan määrällisestä säätelystä. Järjestämisluvassa määrärään muiden osalta opiskelijavuosien enimmäismäärä.
Työllistymisen ja jatko-opintojen merkitys rahoituksessa kasvaa ja vastaavasti toteutuneiden opiskelijavuosien merkitys pienenee. Näin pyritään kannustamaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan siitä, että opiskelijat työllistyvät tai sijoittuvat jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen.
Rahoitusuudistusta koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan ensimäistä kertaa myönnettäessä rahoitusta vuodelle 2026.
Opiskelijoiden oikeus oppimisen tukeen sekä erityiseen tukeen täsmentyy
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä on uudistettu, ja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot korvataan oikeudella oppimisen tukeen. Opiskelijalla on jatkossa oikeus saada oppimisen tukea tutkinnon tai koulutuksen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tukeen voi kuulua opettajan antamaa tukiopetusta sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön antamaa muuta tukea ja ohjausta.
Opiskelijan oikeutta erityiseen tukeen on myös vahvistettu. Erityistä tukea saa myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Erityinen tuki koostuu erityisopettajan antamasta erityisopetuksesta tai muista hänen konsultaatioonsa perustuvista opetus- ja opiskelujärjestelyistä. Erityisen tuen tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Tuen avulla pyritään edistämään opiskelijan opintoja ja hyvinvointia yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuspalveluiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Muutokset astuvat voimaan 1.8.2026. Kuntaliiton näkemyksen mukaan uudistukset ovat perusteltuja, sillä erityisesti oppivelvollisuuden laajentumisen myötä opiskelijoiden moninaiset tuen tarpeet ovat oppilaitoksissa tulleet näkyvämmiksi. Nyt tehdyt lainsäädäntömuutokset eivät kuitenkaan yksin ratkaise opiskelijoiden kasautuneita haasteita. Oppimisen tuen uudistamisen lisäksi tarvitaan laajempaa pohdintaa, miten otetaan huomioon oppivelvolliset opiskelijat, joiden kohdalla tutkinnon suorittaminen ei ole ainakaan väliaikaisesti realistisesti mahdollista haasteiden vuoksi.
Kuntaliitto on yhdessä kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa tehnyt aloitteen kuntouttavan opetuksen mallin valmistelun aloittamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön välisenä yhteistyönä. Kuntouttavassa opetuksessa yhdistettäisiin sote-palveluja, työpajatoimintaa ja koulutusta.
Lisää aiheesta:
- Toiminnanohjauksen kokeilulla entistä vaikuttavampaa ammatillista koulutusta. Opetus- ja kulttuurinimisteriö.
- Laki: Laki ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen… 1077/2024 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
- Kuntaliiton lausunto: HE 161/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja siihen liittyviksi laeiksi
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
- ammatillinen koulutus
- oppivelvollisuus ja TUVA ammatillisessa koulutuksessa
- digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa
Uutta Kuntaliitolta
Talousennusteet sisältävät nyt riskejä alaspäin
Kuntien arjen turvallisuustyö on osa yhteiskunnallista kokonaisturvallisuutta – hae mukaan kuntien sisäisen turvallisuustyöryhmän pilottiin
Uusia toimintatapoja tarvitaan laadukkaan perusopetuksen järjestämiseksi kaikkialla Suomessa
Suomen liikkuvin kunta on Tampere
Onneksi on kunnat!
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää