Varautumispäivä muistuttaa omatoimisen varautumisen merkityksestä

Suomalaisista osa varautuu heikommin kuin muut, koska he luottavat yhteiskunnan toimivuuteen tai koska he eivät tiedä, miten pitäisi varautua. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään keskiviikkona 7.2. Päivän teema ”Varautuminen on yhteispeliä” muistuttaa siitä, että viranomaisilla ja kotitalouksilla on molemmilla omat välttämättömät roolinsa varautumisessa. 

Varautumistarvikkeista suomalaisilla on hyvin hoidossa lääkkeet, valonlähteet ja paristot, mutta heikommin pullovesi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus (HVK) korostavat, että kansalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko Suomen kriisinkestävyyttä. Viranomaisten voimavarat suunnataan häiriötilanteessa ensisijaisesti tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitseville.

Omatoiminen varautuminen on Suomessa suhteellisen hyvällä mallilla: yli kolmasosa SPEKin joulukuussa julkaisemaan tutkimukseen vastanneista pitää varautumistaan melko tai erittäin hyvänä. Osalla suomalaisista on kuitenkin puutteita varautumisessa.

Puutteellisen varautumisen syitä on monia

Puutteellisen varautumisen syitä ovat SPEKin kyselytutkimuksen mukaan vähäinen kiinnostus asiaan ja toisaalta luottamukseen siitä, että kaikki toimii häiriötilanteessa. Vastaajat toivat myös esille epävarmuuden, miten pitäisi varautua. Varautumisen hinta oli esteenä noin viidennekselle vastaajista.

– Osa ihmisistä luottaa yhteiskunnan apuun häiriötilanteissa ja siihen, että esimerkiksi kaupat ovat auki. Tämä on ihan ymmärrettävä ajatus, mutta esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko vaikuttaa moneen asiaan: vedentuloon, ruoanlaittoon, hygieniaan, kauppojen aukioloon, maksamiseen, kännykkään ja verkkoyhteyksiin, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) varautumisen asiantuntija Essi Kulju kertoo.

Marraskuussa toteutetussa IRO Researchin Tuhat suomalaista -kyselyssä kysyttiin, mitä varautumistarvikkeita suomalaisilla on. Lähes kaikilla vastaajilla on välttämättömät lääkkeet ja särkylääkettä, taskulamppu tai otsalamppu sekä paristoja, mutta taas pullovettä on vain kolmanneksella ja vähän yli puolella on vedenjakelua varten puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri.

Omaa varautumisen tasoa voi testata mobiilipelillä

Varautumispäivänä 72 tuntia -sometileillä julkaistaan varautumispeli, jossa varautumistarvikkeita voi ”swaippailla” oikealle ja vasemmalle sen mukaan, miten hyvin on varautunut. Pelin avulla saa helposti käsityksen omasta varautumisen lähtötasostaan.

– On hyvä huomioida, että olemme aina yksilöitä ja kansalaisia riippumatta siitä, missä asemassa tai roolissa olemme yhteiskunnassa. Varautumispäivän teemassa ”Varautuminen on yhteispeliä” haastamme yksilöiden lisäksi myös kaikki yritykset ja organisaatiot tarkastelemaan koko henkilöstön omatoimista varautumista. Helppo keino on esimerkiksi tänään julkaistava varautumispeli, jonka tuloksia voi jakaa koko työyhteisön kesken", sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.

Varautumispäivää vietetään somessa ja kirjastoissa

SPEK järjestää Varautumispäivän yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Kunnat ja kirjastot on kutsuttu mukaan jakamaan tietoa varautumisesta. Mukaan on ilmoittautunut noin 70 kirjastoa ympäri maata.

– Oma varautuminen kannattaa aina, tuli kriisejä tai ei. On tärkeää, että kunnat järjestävät asukkaille mahdollisuuksia saada vinkkejä omaan varautumiseen. Nyt kannattaa tulla kuulolle esimerkiksi kirjastoissa järjestettäviin tilaisuuksiin, sillä kuntalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko kunnan häiriönsieto- ja toipumiskykyä, kannustaa kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta.

Nyt samaan aikaan vietettävällä hätänumeroviikolla on hyvä ladata maksuton 112 Suomi -sovellus omaan puhelimeen. Sovellukseen julkaistiin viime viikolla varautumistietoa ja ohjeita häiriötilanteisiin. 
https://www.spek.fi/varautumisohjeet-ovat-nyt-saatavilla-112-suomi-sovelluksessa/

Mitä tarvikkeita kotoa pitäisi löytyä vähintään 72 tunniksi?

Ohjeet omatoimisesta varautumisesta löytyvät 72tuntia.fi-verkkosivuilta. SPEK koordinoi viranomaisten ja järjestöjen 72 tunnin varautumissuositusta, jota Huoltovarmuuskeskus rahoittaa. Joka kotitalouden tulisi varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tunnin ajan itsenäisesti.

Varautumistarvikkeet:

• Pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
• Muutama litra pullovettä/henkilö
• Välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
• Paristoilla toimiva radio
• Paristoja
• Taskulamppu tai otsalamppu
• Puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
• Ladattu varavirtalähde
• Vähän käteistä rahaa
• Kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
• Joditabletteja
• Ilmastointiteippiä
• Muovipusseja ja vessapaperia
• Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
• Ensiapulaukku
• Palovaroitin
• Alkusammutusvälineet

Joulukuussa julkaistun Kansalaisten omatoiminen varautuminen ja kriisinkestävyys 2023 -tutkimusraportin mediatiedote:
https://www.spek.fi/suomalaisten-varautumisen-taso-on-pysynyt-tasaisena-suuri-osa-ei-silti-parjaisi-vesikatkossa-kahta-paivaa-pidempaan/

Lisätiedot:

Ari Korhonen
kehittämispäällikkö, kuntien varautuminen ja turvallisuus
p. 044 797 1550
ari.korhonen@kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto ry

Essi Kulju
varautumisen asiantuntija
p. 040 183 4888
essi.kulju@spek.fi
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Tanja Talvenheimo
varautumisasiantuntija
p. 029 505 1101
tanja.talvenheimo@nesa.fi
Huoltovarmuuskeskus