- yleiset kirjastot
- taiteen perusopetus
- taide- ja kulttuurilaitokset
- muu kulttuuritoiminta
Valtion päätös leikata teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksista on lyhytnäköistä
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuosittain valtionosuuksia taide- ja kulttuurilaitoksille. Vajaan 150 miljoonan euron valtionosuudesta 65 miljoonaa euroa ohjautuu kuntien omistamille teattereille, museoille ja orkestereille.
Osana valtiontalouden säästötoimia ja hallitusohjelman toteuttamista ministeriö aikoo leikata taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuksia lähes 11 miljoonalla eurolla. Tämä leikkaus tulee koskemaan myös kuntien omistamia teattereita, museoita ja orkestereita. Musiikin valtionosuutta saavista toimijoista 52 prosenttia, muun esittävän taiteen (teatteri, tanssi sirkus) toimijoista 13 prosenttia ja museoista 56 prosenttia on kunnallisia.
Jos säästöt muutetaan laskennallisiksi henkilötyövuosiksi, esittävän taiteen ja muusikin alalla tämä tarkoittaa 174,5 henkilötyövuoden vähennystä, museoalalla vähennys on 80,9 henkilötyövuotta.
Kuntaliitto on huolissaan valtionosuusrahoitukseen tehtyjen leikkausten pysyvistä vaikutuksista.
– Säästötoimien vaikutukset tulevat näkymään toiminnan ja henkilöstön määrän vähentymisenä, luultavasti erityisesti maakunnissa, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.
Lisäksi valmisteilla on uusia, pysyviä leikkauksia vuodelle 2026.
Valtionosuusrahoitteiset kaupunginteatterit, -orkesterit ja laaja museoverkosto tarjoavat korkealaatuista taide- ja kulttuuritarjontaa ympäri vuoden eri puolilla maata.
– Leikkaukset osuvat suoraan kulttuuritarjonnan ytimeen: maakuntien taide- ja kulttuurilaitoksiin, jotka ovat keskeisiä taiteen ja kulttuurin ammattimaisen saatavuuden turvaajia eri puolilla Suomea. Teatterit, orkesterit ja museot palvelevat paitsi omaa paikkakuntaansa, myös alueellisesti ja kansallisesti, ja ne työllistävät alan ammattilaisia. Näiden laitosten ansiosta paikkakunnille on syntynyt muutakin toimintaa, kuten tapahtumia, festivaaleja sekä muuta luovaa toimintaa ja tiloja.
Kuntien ja valtion yhteistyön avulla on tähän asti ylläpidetty laajaa taide- ja kulttuurilaitosten verkostoa eri puolilla maata. Sekä valtio että kunnat ovat yhdessä vastanneet taide- ja kulttuuriorganisaatioiden perusrahoituksesta. Kunnat rahoittavat omia ja yksityisten omistamia valtionosuutta saavia teattereita, museoita ja orkestereita lähes 200 miljoonalla eurolla vuosittain.
Hallitusohjelman pohjalta laaditun kulttuuripoliittisen selonteon keskeisenä tavoitteena on turvata kulttuurin tulevaisuus. Luonnoksessa todetaan, että julkisen rahoituksen tehtävä on varmistaa kulttuurin saavutettavuus kaikille. Selonteossa ehdotetaan myös, että kuntien ja valtion yhteistyötä vahvistetaan turvaamalla museoiden, esittävän taiteen, taiteen perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen saavutettavuus.
Selonteon ehdotusten ja nyt tehtyjen päätösten välillä on ristiriita: valtiovallan on pidettävä kiinni omasta rahoitusvastuustaan.
Tutustu myös
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Uutta Kuntaliitolta
Selviävätkö kunnat tulevaisuudessa?
Suomalaiset hallitsevat lajittelun
Lukiokoulutus ja talousarviovuosi 2025
Kuntaliitto vaikuttaa aktiivisesti myös EU:ssa – Tapasimme suomalaismepit Strasbourgissa
Mikä jumitti vos-uudistuksen?
Vahvistunut väestöennuste eriyttää kuntia entisestään
11 pelkoa, miksi normienkevennystä ei haluta tehdä – Ja ratkaisu pelon voittamiseen
Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaari 19.-20.11.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää