Miten Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö arvioi Suomen lähidemokratian tilaa? Suomen kuntapäättäjät mukana keskustelemassa Strasbourgissa

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin täysistunto järjestettiin 14.–17.10.2024 Strasbourgissa. Viikko oli suomalaisille kuntapäättäjille tärkeä ja erityisen kiinnostava, koska asialistalla oli käsittelyssä Suomen lähidemokratian tilaa arvioiva maaraportti.  

Kunta- ja aluehallintokongressi vierailee säännöllisesti Euroopan neuvoston jäsenmaissa arvioiden lähidemokratian toimeenpanoa. Kongressin delegaatio vieraili Suomessa 16.–18.4.2024 ja tapasi matkansa aikana niin paikallis- kuin ministeritason edustajia sekä muita viranhaltijoita. Edelliset Suomen monitoroinnit on järjestetty vuosina 2016, 2011 ja 1999. Monitoroinnista tehtiin raportti ja suositukset, jotka käsiteltiin täysistunnossa. Kunta- ja alueministerin valtiosihteeri Kristiina Kokko piti puheenvuoron Strasbourgin täysistunnossa. 

Raportin mukaan Suomen lähidemokratian taso on pääsääntöisesti hyvällä tolalla, mutta muutamia huolenaiheita nousi esiin.  

”Suomalaiset luottavat kuntiin ja paikallishallintoon palveluiden järjestämisessä ja hyvinvoinnin tuottamisessa. Siitä lähtien, kun Suomi itsenäistyi yli 100 vuotta sitten, kunnat ovat olleet demokratian sekä hyvinvointivaltion kulmakivi”, Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko (sd.) totesi kongressin täysistunnossa. 

Kongressin raportissa nostettiin esiin muun muassa suositus kuntaliitosten neuvottelumenettelyn selkeyttämisestä. Raportöörien mukaan kuntia olisi kuultava kuntaliitoksia mietittäessä myös tilanteissa, joissa kunta on haastavassa taloudellisessa tilanteessa. 

Myös tulevat kunta- ja aluevaalit nousivat täysistuntokeskustelussa esiin.  

”Toivon, että maamme nykyinen hallitus esittää kongressille kutsun saapua tarkkailemaan tulevia kuntavaaleja ensi vuoden huhtikuussa. Ensimmäistä kertaa maamme historiassa järjestetään kahdet vaalit: kuntavaalit ja aluevaalit”, Kokko kiteytti. 

Lisäksi täysitunnossa käsiteltiin Georgian vaikeaa tilannetta Euroopan neuvoston peruspilareiden eli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion näkökulmasta. Kongressi ilmaisi vakavan huolensa maan LGBTI-vähemmistöjä syrjivän lainsäädännön hyväksymisestä sekä toisinajattelijoiden ja riippumattoman median vaientamiseen pyrkivästä “agenttilaista”. Kongressi on huolissaan Georgian kaikkien hallinnon tasojen sitoutumattomuudesta eurooppalaisiin perusarvoihin. 

Täysistunnon loppupuolella saatiin kuitenkin suomalaisittain hienoja uutisia, kun Suomen valtuuskunnan jäsen ja Kouvolan kaupunginvaltuutettu Christa Carpelan (kok.) valittiin kongressin tasa-arvoasioiden varapuhemieheksi.  

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi 

Kuntien ääni pääsee esille kansainvälisessä keskustelussa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kautta. 

Euroopan neuvosto on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja moniarvoista demokratiaa. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin päätavoitteena on vahvistaa Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista itsehallintoa. Kansanvaltainen paikallishallinto edistää maanosan poliittista vakautta ja tukee vähemmistöjen ihmisoikeuksia. 

Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989. Suomen Kuntaliitto on toiminut Suomen valtuuskunnan sihteeristönä koko jäsenyyden ajan.