Millä tolalla on Suomen paikallisdemokratia? Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi kävi selvittämässä

Kuntaliiton ja Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan edustajat tapasivat Euroopan neuvoston kansainvälistä delegaatiota tiistaina 16.4. Kuntatalolla. 

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi valvoo jäsenvaltioidensa paikallistason demokratian tilaa järjestämällä säännöllisesti monitorointivierailuja. Vierailujen tarkoituksena on myös seurata, miten jäsenvaltiot soveltavat allekirjoittamaansa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa, ja miten aikaisempia suosituksia lähidemokratian tilan parantamiseksi on pistetty jäsenmaissa täytäntöön. Kuntapäättäjien tapaamisen lisäksi delegaatio tapasi kolmipäiväisellä Suomen vierailullaan myös ministeriöiden, eduskunnan ja kuntien edustajia.  

Kuntien vahva elinvoimarooli nousi esille - työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan vihreän siirtymän uusilla aloilla 

Monitorointikomitea on vieraillut Suomessa aiemmin vuosina 2016, 2011 ja 1999. Delegaation esittelijät ovat aiemminkin kiinnittäneet huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, ja se herätti keskustelua myös Kuntatalon tapaamisessa. Keskustelussa nousi esiin niin luottamushenkilöiden kaksoisroolien aiheuttamat jääviystilanteet kuin hyvinvointialueiden kustannusten nopea kasvu. 

Sote-palveluiden lisäksi muitakin kuntien tehtäviä on muutoksessa. TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Uudistus oli toivottu, mutta kunnille tärkeää olisi, että se tapahtuisi kunnille kustannusneutraalisti. Lisäksi kunta- ja aluehallintokongressin varajäsen, Ylitornion kunnanvaltuutettu Tanja Joona (kesk.) muistutti nykyisen väestörakenteen kehityksen tuomista ongelmista. 

”Lapissa on paljon investointipotentiaalia, mutta väestön määrä vähenee. Tarvitsemme työvoimaa työskentelemään [vihreään siirtymään liittyvillä] uusilla aloilla. TE-palveluihin tarvitaan myös kansainvälinen puoli, koska meidän täytyy rekrytoida ihmisiä ulkomailta”, Joona totesi. 

Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa myös kuntien toimintaan 

Eurooppaa koskettavat kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota, näkyvät konkreettisesti myös suomalaisissa kunnissa. Suomen delegaation jäsenet kommentoivat hyökkäyssodan vaikutuksia kuntakenttään. 

”Kunnat ovat tukeneet Ukrainaa ja ukrainalaisia kuntia paljon”, Suomen delegaation varapuheenjohtaja, Muuramen kunnanvaltuutettu ja kansanedustaja Jani Kokko (sd.) kertoi. Kuntaliiton helmikuisen selvityksen mukaan kunnat ovat avustaneet Ukrainaa sekä materiaalisesti että myös rahallisesti: kokonaistuki Ukrainalle on ollut ainakin 3,2 miljoonaa euroa. 

Ukrainan sota ja Venäjän suhteen muutos on kuitenkin vaikuttanut Suomen kuntiin etenkin itärajalla. ”Eniten ongelmia on ollut Suomen itäisissä osissa. Siellä on ollut suuria taloudellisia vahinkoja”, totesi Kokko. 

Raportti esitellään lokakuussa kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnossa Strasbourgissa 

Monitorointidelegaation vierailun pohjalta tehtävä raportti esitellään ja siitä äänestetään lokakuussa järjestettävässä kunta- ja aluehallintokongressin täysistunnossa Strasbourgissa. Suomen valtuuskunnasta Kuntaliiton tapaamiseen osallistuivat Tanja Joonan ja Jani Kokon lisäksi Teuvo Hatva, Ulla Santti, Christa Carpelan sekä kunta- ja aluehallintokongressin Suomen nuorisodelegaatti Maria Markkula. 

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi 

Kuntien ääni pääsee esille kansainvälisessä keskustelussa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kautta. 

Euroopan neuvosto on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja moniarvoista demokratiaa. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin päätavoitteena on vahvistaa Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista itsehallintoa. Kansanvaltainen paikallishallinto edistää maanosan poliittista vakautta ja tukee vähemmistöjen ihmisoikeuksia. 

Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989. Suomen Kuntaliitto on toiminut Suomen valtuuskunnan sihteeristönä koko jäsenyyden ajan.