Kuntien toimielinrakenteissa suuria eroja – uusi julkaisu avaa toimielinorganisaatioiden muutoksia

Perinteinen lautakuntamalli, jossa lautakunnat vastaavat oman toimialansa asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta, on säilyttänyt suosionsa erityisesti suurissa kunnissa. Tämä malli on käytössä 91,5 prosentissa kunnista, mutta sen ohella kunnista löytyy myös vaihtoehtoisia tapoja toimielinten organisoinnille.

Yksi vaihtoehto perinteiselle lautakuntamallille on valiokuntamalli, jossa päätösvaltaa keskitetään vaaleilla valituille valtuutetuille ja varavaltuutetuille.  Valiokuntamalli korostaa valtuutettujen poliittista vastuuta ja osallistumista päätöksentekoon. Malli on kuitenkin käytössä vain 20 kunnassa, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia kaikista Manner-Suomen kunnista. Valiokuntamallista on kunnissa käytössä kaksi erilaista versiota, jotka ovat toimivaltainen ja avustava valiokuntamalli.

Lisäksi viisi kuntaa hyödyntää valtuusto–kunnanhallitus -mallia, jossa toimielinten määrä on karsittu minimiin, ja kunnanhallitukselle on annettu tehtäväksi hoitaa tyypillisesti lautakunnille delegoidut tehtävät siinä määrin kuin laki sen mahdollistaa. Tämä malli on käytössä vain pienissä kunnissa.  

Tiedot käyvät ilmi Santeri Lajusen raportista ”Kuntien moninaiset toimielinrakenteet 2024". Julkaisussa tarkastellaan Manner-Suomen kuntien toimielinrakenteita ja -malleja sekä niissä tapahtuneita muutoksia toukokuun 2024 tilanteen mukaan. 

Kuntien rakenteet ovat keventyneet

Kuntien rakenteet ovat keventyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Vuonna 1993 Suomessa oli yli 3100 lautakuntaa, mutta nykyisin niitä on alle 900. Lautakuntien määrä on vähentynyt yli 2200:lla, mikä tarkoittaa yli 70 prosentin laskua. Osittain tätä kehitystä selittää se, että Manner-Suomen kuntien määrä on kuntaliitosten myötä vähentynyt kolmanneksella.  Lautakuntien määrässä ei ole mukana kunnille pakolliset tarkastus- ja vaalilautakunnat.  

Vuonna 2024 Manner-Suomen kunnissa on keskimäärin 2,7 harkinnanvaraista lautakuntaa. Vuonna 2017 lautakuntia oli keskimäärin 3,2. Tämä kehitys johtuu sekä kuntaliitoksista, hyvinvointialueuudistuksesta että muusta lautakuntarakenteiden tiivistymisestä.  

Luottamustehtäviä on aiempaa vähemmän

Lautakuntarakenteiden muutokset näkyvät myös luottamushenkilöpaikkojen määrässä. Vuonna 2024 Manner-Suomen kunnissa on noin 19 200 luottamushenkilöpaikkaa, mikä on 51 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993. Valtuustoissa paikkoja on 8 859, kunnanhallituksissa 2 577 ja lautakunnissa 7 787.  

Erityisesti lautakuntien paikkamäärä on pienentynyt merkittävästi: 30 vuoden aikana niiden määrä on pudonnut yli 66 prosentilla.  

Hyvinvointi- ja elinvoimalautakuntien määrä on kasvanut

Vaikka lautakuntien kokonaismäärä on laskenut, uusia lautakuntatyyppejä on syntynyt esimerkiksi hyvinvointi- ja elinvoimalautakuntien määrät ovat kasvaneet. Näiden lautakuntien tehtäväalueissa on eroavaisuuksia, mutta tyypillisesti hyvinvointi- ja elinvoimalautakunnissa yhdistetään perinteisesti erillisiä toimialoja osaksi aikaisempaa laajempia kokonaisuuksia. Lautakuntien tehtäväalueiden muutoksilla pyritään vastaamaan kuntien tehtävissä ja roolissa tapahtuviin muutoksiin.

Yhteisten toimielinten, kuten yhteislautakuntien, määrä on pysynyt vakaana. Niitä on yhteensä 121, ja ne löytyvät 84 kunnasta. Yhteislautakuntia on erityisesti pienemmissä kunnissa, jotka tekevät yhteistyötä naapurikuntien kanssa esimerkiksi jätehuollon, ympäristöterveyden tai joukkoliikenteen asioissa.  

Santeri Lajusen teos ”Kuntien moninaiset toimielinrakenteet 2024 – Uutta kunnista 4/2024” on vapaasti ladattavissa Kuntaliiton julkaisuista. Raporttia varten tutkija kävi läpi kaikkien Manner-Suomen kuntien hallintosäännöt ja niissä määritellyt toimielimet. Kuntaliitto selvittää  alkuvuonna 2025 tulevan valtuustokauden valtuustojen koot.