Kuntaliitto: Kuntia ei voida velvoittaa kierrättämään TE-palveluhankintojen ostolaskuja KEHA-keskuksen Yleisen avustusjärjestelmän kautta

Kuntien ja valtion välillä vallitsee erimielisyys lain tulkinnasta koskien sitä, missä laajuudessa työvoimaviranomaisilla on velvollisuus käyttää Laissa työvoimapalvelujen järjestämisestä (myöhemmin Järjestämislaki, 120 §) säädettyjä tietojärjestelmiä ja erityisesti Yleistä avustusjärjestelmää.  

KEHA-keskus on ohjeistanut kuntia ohjaamaan 1.1.2025 alkaen TE-palveluhankintojen verkkolaskut suoraan palveluntuottajalta KEHA-keskuksen ylläpitämään Yleiseen avustusjärjestelmään (YA), jossa laskulle tehtäisiin alustavaa käsittelyä ja laskun tiedot ohjattaisiin tämän jälkeen datana kuntien käyttöön. KEHA-keskuksen tulkinnan mukaan ominaisuus kuuluu osaksi käyttövelvoitteen piirissä olevaa järjestelmää ja kunnilla olisi velvollisuus ottaa tämä ominaisuus käyttöön. Perusteluna on myös käytetty Järjestämislain 114 §:n mukaisia säännöksiä tiedoista, joita esim. palveluntuottajista voidaan käsitellä (hankintasopimukset ja maksutiedot).  

Kuntaliitto katsoo, ettei lainsäännöksistä eikä lain perusteluista ole tulkittavissa, että YA-järjestelmässä tulisi olla näin laajoja ominaisuuksia ja tietosisältöä. 

Kuntaliiton mukaan palveluhankintojen ostolaskujen kierrättäminen KEHA-keskuksen järjestelmien kautta ja kuntien omien prosessien ja järjestelmien ohittaminen ei kuulu lakisääteisen käyttövelvoitteen piiriin eikä kuntia voida velvoittaa ottamaan toimintoa käyttöön. Kuntaliiton saamien tietojen mukaan prosessissa ei myöskään välity sellaista tietoa, jolla olisi vaikutus kriittisiin asiakasprosesseihin, kuten työttömyysturvalausuntoihin. 

Kuntien näkökulmasta ostolaskujen kierrättäminen KEHA-keskuksen kautta sotkee kuntien, erityisesti suurimpien kaupunkien, omat pitkälle automatisoidut taloushallinnan prosessit ja aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. 

Pykälän 121 §:n mukaan valtakunnalliseen tietovarantoon tulisi tallentaa tiedot, jotka ovat tarpeen työvoimapalvelujen yleisen ohjauksen, suunnittelun ja kehittämisen toteuttamiseksi (4 kohta), työllisyydenhoidon järjestämisen seurannan ja arvioinnin suorittamiseksi (5 kohta) sekä tilastointia ja tiedolla johtamista varten (6 kohta).  

Laissa puhutaan kuitenkin ainoastaan tiedoista, joita järjestelmässä käsitellään. Pelkästä lakitekstistä perusteluineen ei pysty lukemaan, että KEHA-keskus voisi kehittää järjestelmiä haluamallaan tavalla huomioimatta kuntien tarpeita ja myös kokonaan sivuuttamalla kuntien oman taloudenhoidon tarpeet. Tämä sivuaa jo puuttumista kunnallisen itsehallintoon. Taloushallinnosta ja mm. ostolaskujen käsittelystä ja hyväksymismenettelyssä kunnissa on omat sitovat ohjeensa. 

Kuntaliitto katsoo, että käyttövelvoitteen piiriin kuuluvien järjestelmien kehittäminen täytyy tehdä tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Sellaisia ratkaisuja ei tule tehdä, jotka ovat räikeässä ristiriidassa kuntien olemassa olevien prosessien ja järjestelmäratkaisujen kanssa. Ratkaisujen käyttöönotoille ja toimeenpanolle tulee myös varata riittävästi aikaa. 

TE-palvelut 2024-uudistus tehdään työllisyyden ja elinvoiman parantamiseksi. Kunnille on annettu vastuu ja merkittävät taloudelliset kannusteet vaikuttavien työllisyyspalveluiden järjestämiseksi. Kunnilla tulee siis myös olla valta itsehallintonsa puitteissa hoitaa tätä tehtävää. Ylimääräistä hallinnollista työtä ja kustannuksia tulee ehdottomasti välttää. 

Lisätietoja aiheesta 

• Ilona Koto, erityisasiantuntija, +358 9 771 2273 (tiedonhallinta ja ICT) 
• Tarja Krakau, johtava juristi, +358 9 771 2169 (juridiikka ja hallinto) 
• Marja-Liisa Ylitalo, kehittämispäällikkö, +358 9 771 2083 (taloushallinto ja -raportointi)