Kuntaliiton vuosikertomus vuodelta 2023: Elinvoima- ja hyvinvointikunnan ensiaskeleet

Kuntaliiton vuosikertomus vuodelta 2023 tiivistää liiton toiminnan päätulokset ja -saavutukset yhteen.

Vuoden 2023 isoina teemoina esiin nostetaan Kuntaliiton vaikuttaminen hallitusohjelmaan, sote-uudistuksen jälkeisen ajan toimet, TE-uudistuksen muutostuki, perusopetuksen kuntalähtöinen uudistaminen sekä kuntien vihreän siirtymän tuki.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen esipuhe: Kunnat ottivat vuonna 2023 elinvoima- ja hyvinvointikunnan ensiaskeleet

Hallitusohjelmaan nousivat lupaukset normien keventämisestä, tavoiteohjauksesta ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta

Keväällä 2023 käytiin eduskuntavaalit ja niiden jälkeen hallitusohjelmaneuvottelut, jossa määriteltiin myös kuntien kehittymisen suuntaviivat seuraavan neljän vuoden ajalle. Kuntaliiton tavoitteena oli, että muodostettava hallitus luottaa kuntien kykyyn toimia paikallisesti asukkaidensa hyväksi ja alueensa parhaaksi.

Hallitusohjelman kuntapolitiikan iso kuva vastaa pitkälti Kuntaliiton strategisia tavoitteita. Kuntien merkittävä rooli yhteiskunnassa tunnistetaan ja kuntien erilaisuus nähdään voimavaraksi.

Erilaiset kaupungit, kaupunkiseudut, seutukaupungit, maaseutukunnat ja saaristokunnat sekä niiden erilaiset tarpeet on tunnistettu. Myös kuntien itsehallinnollisen vapauden tavoite on mainittu hallitusohjelmassa.

Kunnille tärkeimpiä kirjauksia hallitusohjelmassa ovat lupaukset toimintaa jäykistävien normien keventämisestä sekä rahoitusjärjestelmän uudistamisesta.

Muita tärkeitä mainintoja ovat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja yhdyspintojen joustavuus ja se, että paikallinen sopiminen tehtävien järjestämisestä mahdollistetaan. Valtio sitoutui kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Kiinteistöverouudistusta luvattiin edistää.

Lisäksi hallitus lupasi huolehtia, että kunnille siirtymässä olevien TE-palvelujen rahoitus, ohjausjärjestelmä ja asiakaspalvelun lainsäädäntö turvaavat kuntien todelliset mahdollisuudet onnistua kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa.

Hallitusohjelmakirjaus kuntien sidosyksiköiden hyödyntämisen rajaamisesta oli Kuntaliitolle pettymys. Kuntaliitto on vedonnut hallitukseen, että se arvioisi uudelleen hallitusohjelman sidosyksikkösääntelyä koskevia kirjauksia. Hallitusohjelmassa esitettyjen muutosten tosiasiallinen vaikutus olisi markkinoiden näkökulmasta vähäinen, mutta kohdistuisi kohtuuttoman haitallisesti laajaan joukkoon erityisesti pieniä kuntia.

Tulkinta- ja toimeenpanovaihe ratkaisevat tavoitteidemme onnistumisen, ja loppuvuoden 2023 aikana haasteita alkoikin jo ilmetä. Kuntaliitto jatkaa vaikuttamistyötä, jotta tärkeissä tavoitteissa edetään kuntien toivomaan suuntaan.

Norminkeruumme käynnistyi marraskuussa 2023

Kuntaliitto käynnisti oman norminkeruukampanjansa aiemmin kuin VM eli 1.11.2023. Tavoitteenamme oli aktivoida kunnat tunnistamaan ja ehdottamaan kevennettäviä normeja.

Julkaisimme lukuisia esimerkkejä kevennettävistä normeista keskustelunherätteeksi, käsittelimme teemaa kaikkien kuntaverkostojemme kanssa, valmistelimme materiaalia, jonka avulla kunnissa voidaan oma-aloitteisesti tunnistaa toimintaa ohjaavia normeja, teimme kuntiin normireissuja ja pidimme norminkeruuteemaa esillä laajasti.

Kun norminkeruu helmikuun puolivälissä 2024 päättyi, lopputuloksena oli yli 500 ehdotusta normien keventämisestä ja lähes 60 ehdotusta erilaisiksi kokeiluiksi.

Rahoitusremppa käynnistyi

Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen käynnistyi elokuussa 2023. Pettymykseksemme käynnistynyt uudistus rajoittui vain kuntien valtionosuusjärjestelmään ja siinäkin vain valtiovarainministeriön hallinnoimaan puolikkaaseen.

Käynnistimme rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän laaja-alaiseen uudistamiseen liittyvää työtä mm. lisäämällä ymmärrystä rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista ja vaikutuksista sekä osallistamalla laajasti kuntakenttää valmisteluun.

Lisäksi kokosimme kiinnostuneista kuntien talousammattilaisista Uudistajaryhmän rahoitusjärjestelmän uudistamistyön tueksi. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lanseerattiin myös uudistamiseen liittyvä verkkosivusto sekä aloitettiin Rahoitusremppa-blogisarja.

Sote-uudistus toi mukanaan Black Fridayn ja kiinteistötsunamin 

Vuosi 2023 alkoi kuntakentässä uudenlaisen roolin haltuunotolla, kun sote- ja pelastustoimen palvelut siirtyivät vuoden alussa hyvinvointialueiden tehtäviksi. Muutos toi näkyväksi uusia ratkottavia asioita pitkin vuotta. Tämä näkyy esimerkiksi kyselyissä, joiden tulosten mukaan kuntapäättäjät arvioivat, että sote-uudistus haastoi oman kunnan toimintaedellytyksiä marras-joulukuussa selvästi enemmän kuin vielä loppukeväällä 2023.

Kuntaliiton Kuntapulssi-kyselyssä huhti-toukokuussa 52 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että sote-uudistus haastaa oman kunnan tilannetta. Marras-joulukuussa samaan kysymykseen vastasi myöntävästi peräti 82 prosenttia vastanneista.

Marraskuun 2023 Black Friday viittaa päivään, jolloin vain muutama tunti kuntien vuoden 2024 veroprosenttipäätösten jälkeen valtiovarainministeriö tarkisti sote-uudistuksen siirtolaskelmat lopullisilla verotiedoilla ja ilmoitti, että valtionosuutta pitää leikata lisää, jotta uudistuksen kustannusneutraalisuus toteutuisi. Uutinen tarkoitti yli 400 miljoonan euron lisäleikkausta vuoden 2024 valtionosuuksiin.

Kuntaliitto reagoi tietoon välittömästi ja laaja-alaisesti eri kanavissa. Tämä johti siihen, että jo muutama päivä shokkiuutisen jälkeen VM tiedotti, että lisäleikkaus jaksotetaan toteutumaan vuosille 2025–2027.

Hyvinvointialueiden palveluverkkoratkaisujen myötä kunnat kohtaavat merkittävän haasteen, kun suuri määrä sote- ja pelastuskiinteistöjä jää tyhjilleen. Muutos vaikuttaa negatiivisesti erityisesti pienemmissä kunnissa.

Toteutimme aiheen selvittämiseksi kyselyn syksyllä 2023. Vastaajakunnat arvioivat, että noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa (noin 2,1 milj. htm²) jää tyhjiksi, ja vuokratuloja menetetään noin 226 miljoonaa euroa vuodessa. Tilamäärällisesti tämä on noin 30 % kuntien hyvinvointialueille vuokraamasta tilamäärästä. 

Nostimme aiheen julkiseen keskusteluun ja käynnistämme vuonna 2024 yhdessä FCG:n kanssa Kunnat ja kiinteistöt -verkostohankkeen, jossa kunnat saavat tukea kiinteistöjensä hallintaan.

TE-palvelut siirtyvät kunnille – työkalut alueiden elinvoiman edistämiseen kootaan yhteen

TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelu eteni vuoden 2023 aikana suunnitellusti, mutta vauhdikkaasti. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyttiin maaliskuussa. Molempien lakien toimeenpanoa valmisteltiin kokonaisuutena.

Vuotta leimasi työllisyysalueiden muodostamiseen liittyvä valmistelu, joista kuntien oli sovittava ja ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä.

Kaksiosainen toimeenpanon käsikirja julkaistiin kuntien valmistelun tueksi. Koulutimme kuntia ja jaoimme tietoa yli 30 tietoiskussa ja infossa sekä 7 suorassa Työllisyystiistai-lähetyksessä. Kokosimme valmistelijat yhteen verkostoksi, yhteiseksi työskentelytilaksi Howspace-alusta, jossa n. 700 valmistelijaa. Viestintäsuosituksella korostimme elinvoiman edistämisen ja kuntaekosysteemin hyödyntämisen merkitystä uudistuksen onnistumisessa.

Perusopetuksen kuntalähtöinen uudistaminen vastaa väestönmurroksen haasteisiin

Väestönmurrokseen liittyvät isot trendit, kuten syntyvyyden lasku, vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen kokonaisuudessaan. Väestönkehityksen muutokset näkyvät eri tavoin erilaisissa kunnissa, jolloin pelkkä perinteinen perusopetus ei välttämättä vastaa riittävästi paikallisiin tarpeisiin. Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on keskeinen 2020-luvun haaste kunnille.

Kuntaliitto on tuonut esille väestönkehityksen vaikutuksia koulutukseen. Olemme nostaneet esille mahdollistavan lainsäädännön tarpeellisuuden ja toimivan rahoitusjärjestelmän merkityksen, mikäli kunnat ja koulutuksen järjestäjät haluavat tehdä alueellista yhteistyötä.

Kaksivuotinen Verkostoperuskoulu-hanke alkoi 2023 alussa. Hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään kuntien kanssa uudenlaisia toimivia ratkaisuja perusopetuslain mukaisiksi yhteistyömuodoiksi.

Tuimme kuntien vihreää siirtymää kansallisesti ja EU-tasolla

Vuoden 2023 aikana vaikutimme onnistuneesti useisiin liikenteeseen, energiaan ja ympäristöön liittyviin lakeihin sekä ministeriöiden että EU-parlamentin kautta. Ennallistamisasetuksen sopuratkaisussa huomioitiin Suomen kaupunkien erityispiirteet hyvin. Yhdyskuntajätevesidirektiivin päivityksessä onnistuimme tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa jo varhain viemään pohjoisia ja järvisiä oloja koskevat erityispiirteet EU- instituutioihin.

EU:n 55-valmiuspaketin kolme energiadirektiiviä saivat lopullisen sisältönsä, joka vastasi tärkeimmissä asioissa hyvin Kuntaliiton tavoitteita.

Panostimme erityisesti EU-vaikuttamiseen. Käynnistimme työn ennakkovaikuttamisen vahvistamiseksi sekä ennakkovaikuttamismallin tekemiseksi. Mallin avulla EU-ennakkovaikuttaminen tuodaan osaksi Kuntaliiton edunvalvontaprosessia.

Julkaisimme myös EU-vaalitavoitteemme kaudelle 2024-2029, joissa vihreä siirtymä ja sen turvaaminen on hyvin huomioitu.

Kuntaliitto on yksi innostavimmista työpaikoista vuonna 2023

Loppuvuonna 2022 käytyjen muutosneuvotteluiden seurauksena Kuntaliiton henkilöstömäärä laski vuoden 2023 aikana asteittain siten, että Kuntaliiton henkilöstömäärä vuonna 2023 oli keskimäärin 135 (vakituisia 115 ja määräaikaisia 20). Vastaavat luvut vuonna 2022 olivat 160 ja 35, yhteensä 195.

Kuntaliitossa toteutettiin Eezy Flow Oy:n henkilöstötutkimus PeoplePower® marraskuussa 2023. Kyselyn kokonaistulos oli vertailutason yläpuolella yltäen luokitukseen AA (=Hyvä). Tällä tuloksella Kuntaliitto sai Suomen innostavimmat työpaikat –tunnustuksen. Kuntaliiton vahvuudet liittyvät kyselyn mukaan johtamis- ja toimintakulttuuriin sekä työskentelyedellytyksiin.

Kuntaliiton vuosikertomus 2023 kokonaisuudessaan: Elinvoima- ja hyvinvointikunnan ensiaskeleet