Kuntaliiton ja maakuntien liittojen yhteinen kannanotto vuoden 2027 jälkeisen alue- ja rakennepolitiikan periaatteista

EU:n komissio valmistautuu antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi keväällä 2025. Käynnissä on keskustelu uuden komission ohjelmasta, eri politiikkasektoreiden painotuksista ja prioriteeteista. Euroopan unionin ja kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa myös unionin alue- ja rakennepolitiikkaa joudutaan arvioimaan uudelleen. Kuntaliitto ja maakuntien liitot haluavat tuoda esille näkemyksiään tulevaisuuden koheesiopolitiikan periaatteista.

Paikallista ja alueellista kehittämistyötä kilpailukyvyn, turvallisuuden, osaamisen ja osallisuuden edistämiseksi tarvitaan edelleen koko Suomessa

Kuntaliitto ja maakuntien liitot tukevat neuvoston päätelmiä yhdeksännen koheesiokertomuksen havainnoista. Koheesiopolitiikka on EU:n pääasiallinen instrumentti unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja alueidenvälisten kehityserojen vähentämiseksi.

Tulevaisuuden koheesiopolitiikan tulee mukautua toimintaympäristön muutoksiin, kuten väestökehitykseen, muuttoliikkeeseen, turvallisuustarpeen korostumiseen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Samalla on kuitenkin säilytettävä koheesiopolitiikan rooli pidemmän aikavälin alueellisten investointien ja rakenneuudistusten edistäjänä. Koheesiopolitiikan kohteena on oltava koko Suomi.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanossa on huomioitava paitsi eri alueiden väliset kehityserot, myös eri alueiden erityistarpeet ja kehitysloukkuihin joutuneiden alueiden ongelmat. Koheesiopolitiikalla varmistetaan myös, että alueiden talouskehityksellä on myönteinen vaikutus EU:n sisämarkkinoihin ja kilpailukykyyn.

Uudistetun koheesiopolitiikan tulee mahdollistaa räätälöityjen ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto lähempänä alueita, kansalaisia ja yrityksiä.

Kuntaliitto ja maakuntien liitot korostavat koheesiopolitiikan vaikuttavuuden huomioimista. Tulosperusteisia toimintatapoja voidaan kehittää paikkaperustainen lähestymistapa säilyttäen.

Koheesiopolitiikan ja muiden rahoitusvälineiden täydentävyys ja synergiat voidaan saavuttaa parhaiten paikallis-ja aluelähtöisen suunnittelun kautta. Tämä yksinkertaistaa hallintomallia ja antaa mahdollisuuden allokoida rahoitusta maakuntien kannalta tärkeimpiin kehittämiskohteisiin, maakuntastrategian, maakuntaohjelman sekä älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti.

Monitasoisen hallinnon malli tulee säilyttää

Suomessa maakuntien liitot ovat olleet keskeisessä asemassa ja vastanneet alueiden pitkäjänteisestä kehittämistyöstä sekä alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toteutuksesta. Valtion ohella myös kaupungit, kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot ovat osaltaan rahoittaneet alue- ja rakennepolitiikan toimia. Alue- ja rakennerahoituksella on tuettu myös kaupunkipolitiikkaa, kuten kaupunkien ekosysteemisopimuksia. 

Monitasoisen hallinnon mallista on tärkeää pitää kiinni myös jatkossa. Monitasoinen hallinto tukee keskeisten toimijoiden sitoutumista ja omistajuutta. Poikkihallinnollinen yhteistyö on avainasemassa tavoitteiden toteuttamisessa.

Suomen nettomaksuaseman lisäksi tulee huomioida koheesiopolitiikan vaikuttavuus

Kansallisia kantoja tarkennettaessa on tärkeää huomioida Suomen nettomaksuaseman lisäksi koheesiopolitiikan vaikuttavuus. Tarkastelussa tulee arvioida alue- ja rakennepolitiikan toimia yritysten ja työpaikkojen määrien kasvuun, tutkimustoiminnan vahvistumiseen, innovaatioihin, yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

Aluelähtöisyys ja joustavuus vahvistavat koheesiopolitiikan vaikuttavuutta

Suomessa on käynnissä kuntien historian yksi merkittävimmistä uudistuksista työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Uudistuksella on suora yhteys alueiden elinvoimaa ja yritystoimintaa koskeviin rakenneuudistuksiin sekä olemassa olevien ja nousevien toimialojen työvoimatarpeiden tunnistamiseen. Aluetalouksien kehittäminen on entistä vahvemmin kuntien ja alueellisten toimijoiden vastuulla.

Tulevaisuuden koheesiopolitiikalla tulee tukea alueiden resilienssiä – kykyä varautua muutoksiin, kestää muutoksia ja selviytyä niistä joustavasti ja uudistuen. Vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistaminen luovat pohjaa elinvoimaisille ja muutoskykyisille alueille. Muutokset eivät kuitenkaan kohtele alueita tasavertaisesti. Siksi on tärkeää mahdollistaa joustavuus aluekohtaisesti valittavien toimenpiteiden osalta. Vain näin voimme vahvistaa koheesiopolitiikan vaikuttavuutta.

Lisätietoja:

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
09 771 2700, timo.reina@kuntaliitto.fi

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja, maakuntajohtajien puheenjohtaja 2024
040 140 8995, jyrki.kaiponen@keski-pohjanmaa.fi