Hyvinvointialueiden ja maakunnan liittojen välillä tarvitaan yhteistyötä strategisissa linjauksissa
Kuntaliiton ja Hyvilin tekemässä kyselyssä kaikki vastaajat näkivät, että maakunnan liiton ja hyvinvointialueen välillä tarvitaan yhteistyötä maakuntaa koskevissa strategisissa linjauksissa. Reilu puolet vastanneista (56%) kertoo, että yhteistyötä maakuntaa koskevissa strategisissa linjauksissa on myös tehty. Se on toteutunut esimerkiksi yhteistyösopimuksen, maakuntaohjelman ja/tai muiden maakunnallisten ohjelmien laatimisen, yhteisen tilannekuvan ja yhteisen tulevaisuusnäkymän muodostamisessa sekä lainsäädäntölausunnoissa ja yhteisessä edunvalvonnassa.
Yhteistyön toimivuus maakunnan liiton ja hyvinvointialueen välillä jakaa vastaajien mielipiteitä. Kolmannes (33 %) kokee yhteistyön toimivan melko hyvin ja 17 % vastanneista melko huonosti. Muut vastaajat näkevät yhteistyön toimivuuden neutraalisti. Myös näkemykset maakunnan liiton ja hyvinvointialueen yhteistyön määrästä vaihtelevat maakuntien liittojen välillä runsaasti, vastausten painottuessa kuitenkin yhteistyön vähäiseen tekemiseen.
-Yhteistyön eri osa-alueilla on vielä kyselyn mukaan paljon tekemistä ja tilanne vaihtelee alueittain, kertoo projektipäällikkö Liisa Jurmu Kuntaliitosta.
-Säännöllisiä tapaamisia toimijoiden välillä on suurimmalla osalla alueista. Sen sijaan kokemukset yhteistyön avoimuudesta ja vuorovaikutteisuudesta sekä kumppanuuteen perustumisesta jakautuvat vahvasti vastaajien kesken. Myös yhteistyön suunnitelmallisuus sekä yhteisen tilannekuvan luominen on alueilla erilaisissa vaiheissa, Jurmu jatkaa.
Yhteistyön onnistumiset vaihtelevat alueittain. Hyviksi koettuja toimintatapoja ovat kyselyn mukaan olleet esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä liittyvä yhteistyö, yhteiset foorumit, säännölliset johdon tapaamiset, epävirallinen yhteistyö ja yhteistyösopimus yhteistyön raamittajana ja rakenteiden muodostajana.
- Hieman huolestuttavaa on, että kyselyssä annettiin vuoden 2023 kesällä toteutettuun vastaavaan kyselyyn verrattuna kriittisemmät arviot hyvinvointialueiden kanssa toteutetusta yhteistyöstä, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mari Kuparinen.
Hänen mukaansa mm. kuntien, hyvinvointialueiden ja maakuntien liittojen keskinäinen yhteistyö nähtiin kriittisemmin ja esimerkiksi yhteistyön avoimuuden, vuorovaikutteisuuden ja kumppanuuden koettiin kokonaisuutena heikentyneen. Samansuuntainen kehitys näkyi myös yhteistyön suunnitelmallisuudessa perustuen yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamalleihin.
- Avoimet vastaukset kuitenkin osoittavat, että yhteistyössä on osalla alueista menty parempaan suuntaan. Onnistuneita esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä löytyy eri puolilta Suomea. Kyselyssä näkyy vahvasti vastausten jakautuvuus alueiden välillä. Kyselyn perusteella vaikuttaakin siltä, että yhteistyö ja sen kehittymien vaihtelee vahvasti alueittain, toteaa Jurmu.
Kysely tehtiin elo-syyskuussa 2024 kaikille maakunnan liitoille. Kysely kohdistui maakunnan liiton, kuntien ja hyvinvointialueen alueelliseen yhteistyöhön. Sillä haluttiin selvittää, millaista yhteistyötä maakuntien liitot tekevät alueen kuntien ja hyvinvointialueen kanssa, millainen rooli maakuntien liitoilla alueen toimijoiden yhteistyössä on, sekä millaisia kokemuksia maakuntien liitoilla yhteistyöstä on. Kysely oli seurantakysely syksyllä 2023 toteutetulle lähes vastaavalle kyselylle.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
- Maakuntien yhteistyön ja verkostojen johtaminen
- Valtion aluehallinnon uudistus ja valtion palvelut
- Asiakkuustyö
- Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat