26 kaupungissa tai kunnassa on pää- tai osa-aikaisia luottamushenkilöitä

Koko- tai osa-aikaisia puheenjohtajia oli 26 kaupungissa tai kunnassa. Koko- tai osa-aikaisena puheenjohtajana toimii yhteensä 52 henkilöä. Erityisesti suurissa kaupungeissa on mahdollistettu puheenjohtajien keskittyminen tehtävänsä hoitamiseen, ilmenee Kuntaliiton uudesta selvityksestä. Selvityksessä tarkasteltiin tammikuun 2024 tilannetta. 

– Turku otti ensimmäisenä kuntana käyttöön päätoimisen puheenjohtajan vuonna 2005 ja Tampere pormestarimallin vuonna 2007, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. 

Vaalikaudella 2005-2008 Suomessa päätoimisia puheenjohtajia toimi ainoastaan kahdessa kaupungissa, Turussa ja Tampereella. Neljä vuotta myöhemmin joukkoon liittyi Pirkkala kahdella osa-aikaisella puheenjohtajalla. 

Valtuustokauden 2013-2017 alussa päätoimisia ja osa-aikaisia puheenjohtajia oli kahdeksassa kaupungissa tai kunnassa. 

Valtuustokauden 2017–2021 alussa koko- ja osa-aikaiset puheenjohtajat yleistyivät selvästi. Kaikkiaan 38 henkilöä 19 kaupungissa tai kunnassa hoiti puheenjohtajan tehtävää joko päätoimisesti tai osa-aikaisena. 

Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden määrän kasvu on jatkunut. Tammikuussa 2024 yhteensä 26 kuntaorganisaatiossa toimi yhteensä 52 henkilöä. 

Luottamushenkilöiden työ on muuttunut vaativammaksi 

Keskeisiksi perusteiksi koko- ja osa-aikaisuuksiin siirtymiselle nähdään demokratiavaje ja luottamishenkilötyön vaativuuden kasvu sekä paikalliset johtamisongelmat. Näihin ongelmiin on vastattu vahvistamalla poliittista johtajuutta. 

– Kunnissa, joissa on koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja, koetaan, että hallituksen puheenjohtajalla on paremmat mahdollisuudet hoitaa tehtäviään. Koko- tai osa-aikaisuus tuo puheenjohtajalla on käytössä sekä enemmän aikaa että vahvempi poliittinen mandaatti tehtävän hoitoon. Merkittävinä syinä nähdään myös vuorovaikutuksen lisääminen niin poliittisten ryhmien välillä kuin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä, toteaa kehittämispäällikkö Jarkko Majava. 

Päätoimisia ja osa-aikaisia puheenjohtajia kaikenkokoisissa kunnissa 

Päätoimisia tai osa-aikaisia kuntapuheenjohtajia on käytössä kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, runsaassa 40 prosentissa 50 001–100 000 asukkaan kaupunkeja ja noin joka viidennessä 20 001–50 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa. Alle 20 000 asukkaan kunnissa osa- ja kokoaikaiset puheenjohtajat ovat harvinaisia – poikkeuksena pormestarikuntia edustavien Kärkölän ja Puolangan lisäksi Posio, Sodankylä ja Naantali. 

Osa-aikaiset puheenjohtajat tekevät noin puolipäivätyötä 

Osa-aikaisten puheenjohtajien joukossa tyypillisintä on 40–60 prosentin palkallinen työaika. Pienin määrä on 20 % työaika, eli puheenjohtajuuteen on varattu päivä viikossa. Enimmillään osa-aikaisuus on 80 %, eli puheenjohtajuuteen on varattu neljä työpäivää viikossa. 

Kaupungeilla ja kunnilla on paljon valinnanvaraa 

Kaupungeilla ja kunnilla on luottamushenkilöjohtajien työnkuvan ja -käytäntöjen suhteen paljon valinnanvaraa toimia haluamallaan tavalla. Muun muassa puheenjohtajien työaika ja palkkiot vaihtelevat merkittävästi. 

Selvityksen tekijät korostavat, että kuntapuheenjohtajajärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta kaipaa edelleen kehittämistä. Erityisesti päätoimisten ja osa-aikaisten puheenjohtajien roolin ja aseman vakiinnuttaminen kuntien johtamisjärjestelmissä kaipaa parantamista. 

Selvityksessä kahdenkymmenen vuoden tarkasteluväli 

Selvityksessä kuvataan päätoimisten ja osa-aikaisten puheenjohtajien lainsäädännöllistä taustaa sekä määrällistä kehitystä Manner-Suomen kunnissa vuodesta 2005 vuoden 2024 alkuun asti. Selvitys sisältää myös kuntapäättäjien näkemyksiä luottamustehtävien hoidosta osa- tai kokoaikaisesti sekä kuvausta ja pohdintaa koko- ja osa-aikaisten kuntapuheenjohtajien rooleista ja tehtävistä.  

Selvityksen liiteosiossa on listattuna päätoimisia ja osa-aikaisia puheenjohtajuuksia koskevista kirjauksista kuntien ja kaupunkien hallintosäännöissä.  

”Päätoimiset ja osa-aikaiset puheenjohtajat Manner-Suomen kunnissa 2005-2023” -julkaisu löytyy vapaasti ladattavissa Kuntaliiton julkaisuista.