Vihreä siirtymä vaatii mittavia investointeja mutta luo merkittäviä mahdollisuuksia elinvoimalle

Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän 9.12.2022 julkaiseman loppuraportin mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen, luontokadon pysäyttäminen ja kiertotalouteen siirtyminen edellyttävät mittavia investointeja läpi yhteiskunnan. 

Samalla Suomi voi olla edelläkävijä, jonka kestävistä ratkaisuista hyötyy myös muu maailma. Vihreä siirtymä edellyttää yhteiskunnan järjestelmätason muutosta sekä kokonaisvaltaista talouden rakenteiden uudistamista. Siirtymä luo kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja lisää siten paikallista ja kansallista elinvoimaa. Kun siirtymä etenee, Suomen on huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä ja kilpailukyvystä. 

Valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä työryhmän tehtävänä oli muodostaa kokonaisnäkemys vihreän siirtymän rahoituksesta sekä rahoituksen keinoista vauhdittaa siirtymää ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

Työryhmä muodostui julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoista. Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen oli mukana. 

“On hienoa, että pääsin viemään kaupunkien ja kuntien viestiä työryhmään. Niin kuin aina työryhmätyöskentelyssä, nytkin itse prosessi ja siinä käyty keskustelu oli työryhmän keskeinen ansio”, Riipinen kertoo. 

Työryhmä ei arvioinut määrällisesti, kuinka paljon vihreä siirtymä vaatii rahoitusta ja investointeja Suomessa. Aiempien arvioiden perusteella tarvitaan vähintään 100 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosina 2020–2050. Venäjän hyökkäyssodan eskaloima geopoliittinen muutos on nopeuttanut vihreää siirtymää ja fossiilitaloudesta irtautumisen tarvetta.   

Kattavimman ja samalla korkeimman arvion on esittänyt konsulttiyhtiö Boston Consulting Group, jonka mukaan Suomen pitäisi tehdä 242 miljardin investoinnit saavuttaakseen ilmastotavoitteensa. Työryhmä arvioi loppuraportissaan, että kokonaiskuva vihreän siirtymän investointi- ja rahoitustarpeista on kuitenkin puutteellinen. 

Työryhmä painottaa, että vihreä siirtymän rahoitus tarvitsee toimivia ja vakaita rahoitusmarkkinoita. Valtaosan rahoituksesta hoitaa yksityinen sektori, mutta julkisen sektorin on luotava puitteet ja kannusteet.  

Yksityisen ja julkisen sektorin toiminnan ja talouden lainalaisuuksissa vihreän siirtymän kentällä on eroja. Työryhmä keskittyi erityisesti yritysten ympäristöinvestointien rahoituskysymyksiin. Julkisen talouden osalta työryhmä esittää muun muassa, että vihreän siirtymän kytkentää talouspoliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon vahvistetaan.  

“Kuntien toimet vihreässä siirtymässä vaativat oman tarkastelunsa. Olenkin tyytyväinen, että työryhmä ehdottaa, että kuntien rahoitus- ja investointitarpeista ja edellytyksistä saada rahoitusta tehdään lisäselvitys”, Riipinen kiittelee. 

Työryhmän mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista kehittämisotetta, jotta vihreän siirtymän vaatimat muutokset saadaan tehtyä talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä vaatii panostamista osaamiseen, tutkimukseen sekä toimijoiden yhteisyöhön ja tiedonvaihtoon.