Vesihuoltolain uudistus vauhtiin

Maa- ja metsätalousministeriö asetti marraskuussa laaja-alaisen vesihuoltolain uudistamistyöryhmän, joka aloitti työnsä 7.12.2022. Työryhmän on määrä valmistella luonnos hallituksen esitykseksi vesihuoltolain uudistamisesta kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Vesihuoltolain uudistus on merkittävä osa ministeriön aiemmin käynnistämää kansallista vesihuoltouudistusta, ja se vauhdittaa monia vesihuoltouudistuksen keväällä 2021 julkistetun ohjelman toimenpiteitä.

Pieniä tarkistuksia vesihuoltolakiin on tulossa voimaan jo tammikuussa 2023, kun EU:n uudistettu juomavesidirektiivi pannaan toimeen kansallisessa lainsäädännössä. Muutokset koskevat lähinnä vesihuollon asiakkaiden tiedonsaannin parantamista talousveden saatavuudesta, laadusta ja hinnasta sekä uusia vesihuoltolaitosten toimintaa koskevia raportointivelvoitteita. Pääosin juomavesidirektiivi toimeenpannaan muuttamalla terveydensuojelulakia ja sen nojalla annettavia asetuksia.

Eduskunnan Vesi on meidän -kansalaisaloitteen pohjalta syyskuussa 2021 tekemä päätös vesihuoltolaitosten julkisen omistuksen turvaamisesta lainsäädännöllä toi vesihuoltolain uudistuksen valmisteluun poikkeuksellisen vivahteen.

Suomessa kuntien omistamat vesihuoltolaitokset huolehtivat asiakasmäärällä mitattuna yli 90 prosentista laitosmaisesta vesihuollosta. Nyt oltaisiin säätämässä kunnille ikään kuin uusi tehtävä: vesihuoltolaitoksen omistaminen. Päätöksen mukaan tulevaisuudessakin kuitenkin myös asiakkaiden omistaman osuuskunnan tulisi olla mahdollista harjoittaa vesihuoltolaitostoimintaa.

Vesihuoltolaitoksen julkisen omistuksen turvaamisen lisäksi uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa:

• vesihuollon suunnittelujärjestelmän vahvistaminen
• vesihuoltolaitosten yhteistyön ja rakennemuutoksen edistäminen
• vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinnan ja omistajaohjauksen parantaminen
• kiinteistön verkostoon liittämisvelvollisuuden tarkistaminen eräiltä osin
• vesihuoltolaitoksen toiminta-aluesääntelyn täsmentäminen
• valvontaviranomaisten vastuiden selkeyttäminen

Tärkeä tavoite on parantaa vesihuollon kustannusten kattamista vesihuoltomaksuilla ja saada näin varoja erityisesti verkoston saneerausinvestointeihin. Tästä ja vesihuollon kiinteiden kustannusten suuresta osuudesta johtuen valmistelussa on asetettu tavoitteeksi velvoittaa vesihuoltolaitos myös kulutuksesta riippumattoman perusmaksun perimiseen.

Joidenkin suurten vesihuoltolaitosten osalta kysymykseen voi tulla myös vesihuoltolaitoksesta omistajalle maksettavan tuoton rajoittaminen nykyistä tehokkaammin, mikäli laitos ei huolehdi omaisuuden arvon säilyttämisestä riittävällä tavalla.

Myöhemmin vesihuoltolakia tultaneen erikseen uudistamaan myös muun muassa säätämällä vesihuoltohenkilöstöltä vaadittavista pätevyyksistä sekä tarkistamalla hulevesien viemäröintiä koskevaa sääntelyä.

Vesihuoltolain uudistaminen ei yksinään riitä turvallisen ja kohtuuhintaisen vesihuoltopalvelun varmistamiseen tulevaisuudessa. Kaikilta osapuolilta tarvitaan tahtoa ja kykyä uudistumiseen. Samalla on välttämätöntä säilyttää yhteiskunnan eri toimijoiden vahva luottamus kuntiin vesihuollon järjestäjinä.

Osallistumme vesihuoltolain uudistamistyöryhmän työhön ja käymme aiheesta vuoropuhelua asiantuntijaverkostoissamme.

Lisätietoa:

www.mmm.fi/vesihuoltouudistus

Kuntatekniikka 6/2022, s. 10–12