Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksella vaikutuksia järjestämiskustannuksiin ja toteuttamistapoihin

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki muuttuu 1.3.2023. Muutoksen myötä asiakasmaksuja alennetaan korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 33 prosenttia. Maksujen perusteena oleva maksuprosentti kuitenkin säilyy ennallaan (10,7 prosenttia). Vuodelta 2017 oleva laki on pienentänyt kuntien asiakasmaksutuottoja jo yli 100 miljoonalla. Samanaikaisesti maksuttomana varhaiskasvatuspalveluja saavien kuntalaisten osuus on kasvanut merkittävästi.

Edellisen kerran varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia on muutettu 2021.

Muutoksen taloudelliset vaikutukset

Muutos vaikuttaa merkittävällä tavalla varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksiin sekä järjestämiseen liittyviin toteuttamistapoihin. Maksutuottojen arvioidaan alenevan muutoksen johdosta noin 70 miljoonaa euroa ja palvelun järjestämiskustannukset on arvioitu nousevan aiempi muutos huomioiden lähes 200 miljoonaa euroa pelkästään asiakasmaksusäädöstä muuttamalla.

Maksutuottojen menetys kompensoidaan kunnille kohdistamalla aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta kunnille.

- Osassa kuntia varhaiskasvatuksen maksutuottomenetykset ja kustannusten lisääntyminen heikentävät kuitenkin kunnan taloutta enemmän, mitä yhteisöveron jako-osuuden korotus lisää kunnan tuloja. Kunnille tulisi turvata mahdollisuudet selvitä niille laissa säädetyistä tehtävistä paitsi koko maan myös yksittäisen kunnan tasolla, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Varhaiskasvatuksen maksutuottojen kehitys vuosina 2015-2021:

Jo monet kunnat päätyneet maksuttomaan varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vuoksi kunnan asiakasmaksuperiaatteet voivat muuttua ja tulorajojen nostaminen aiheuttaa kunnille haasteita. Lainsäädäntö jättää kunnalle myös harkintavaltaa asiakasmaksujen määräytymisessä.

- Monissa kunnissa joudutaan pohtimaan, onko asiakasmaksujen periminen enää taloudellisesti järkevää. Tämän hetken tietojemme mukaan varhaiskasvatus on jo 18 kunnassa maksutonta, kertoo Lahtinen.

- On herännyt huoli siitä, että nyt ajaudutaan tilanteeseen, jossa maksuttomaan varhaiskasvatukseen päädytään muuttamalla tulorajoja vuosittain pirstaleisesti. Maksuttoman varhaiskasvatuksen osalta tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja pohdintaa esimerkiksi siitä, miten maksuton palvelu tulisi järjestää ja mitä vaikutuksia sillä on julkiseen talouteen, perheiden käyttäytymiseen ja palvelun järjestämiseen, Lahtinen jatkaa.

Asiakasmaksujen alentamisella pyritään osaltaan nostamaan varhaiskasvatukseen osallistumista. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne on erittäin huolestuttava ja riskinä on, että mikäli palveluun osallistuu lapsia nykyistä enemmän, vaikea henkilöstötilanne pahenee entisestään.

- Varhaiskasvatukseen kelpoisista työntekijöistä on suuri pula, jota uusi hallitus toivottavasti osaltaan pystyy helpottamaan, kiteyttää Lahtinen lopuksi.

Vaikka varhaiskasvatuksen asiakaslain muutos on perheille myönteinen, kuntien taloudelle tilanne on päinvastainen. Myös muutoksen työllisyysvaikutuksiin sekä tulonmenetysten kompensaatiotapaan liittyy haasteita.

Asiasta lisää: 

• Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki (1503/2016)
• Kuntaliiton yleiskirje varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista
• Kuntaliiton lausunto varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista