Suomi on saanut kansallisen kulttuuriperintöstrategian

Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi on valmistunut. Periaatepäätös nostaa esille kulttuuriperinnön merkityksen yhteiskunnan eri osa-alueilla voimavarana tulevaisuuden kestäville ratkaisuille. Kuntaliitto on osallistunut kulttuuriperintöstrategian valmistelutyöhön.

Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta 2023–2030 sisältyy Marinin hallitusohjelmaan laatia strategia tällä hallituskaudella. Strategian laatimisella Suomi toteuttaa myös Euroopan komission 2018 Euroopan kulttuuriohjelmaa (A New European Agenda for Culture). Siinä jäsenmaita kehotetaan laatimaan omia kansallisia strategioitaan kulttuuriperinnön saralla.

Strategiassa kulttuuriperintö määritellään seuraavasti: Kulttuuriperintö syntyy ihmisen toiminnan tuloksena ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Se kertoo arvojen, uskomusten, tietojen, taitojen ja perinteiden muutoksesta. Kulttuuriperintö voi olla aineellista, aineetonta tai digitaalista. Kulttuuriperintöä uudistetaan, säilytetään ja siirretään tuleville sukupolville.

Suomen- tai ruotsinkielinen kirjallisuus, kaustislainen viulunsoittoperinne, saunominen, keskiaikaiset kirkot, esittävä taide tai mämmi ovat esimerkkejä kulttuuriperinnöstä.

Strategiaan sisältyy visio ja arvot kulttuuriperinnölle ja sen edistämiselle, käytölle ja säilyttämiselle tuleville sukupolville. Tarkoituksena on tukea ja edistää jokaisen oikeutta kulttuuriperintöön. Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu 4 teemaan, 16 tavoitteeseen ja 54 toimenpidelinjaukseen. Toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi laaditaan seuraavaksi toimeenpanosuunnitelma. Seuraavalla hallituskaudella on varauduttava resuroimaan kulttuuriperintöstrategian toteuttamista.

Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi