5.9.2023

Sote-uudistuksen vaikutukset tarkentuivat: kuntien valtionosuudet supistuvat, kuntakohtaiset erot suuria

Valtiovarainministeriö päivitti sote-uudistuksen siirtolaskelmat 31. elokuuta. Laskelma ennakoi kuntien valtionosuuksien vähenevän yli 250 miljoonaa euroa eli keskimäärin 48 euroa asukasta kohden vuonna 2024 kuluvaan vuoteen verrattuna. Sote-uudistuksen tasauserien muutokset selittävät valtaosan valtionosuuden pienenemisestä.

- Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa jo kahdeksan kuukautta, mutta sote-uudistuksen todellinen merkitys yksittäisen kunnan talouteen selviää vasta nyt lopullisten siirtolaskelmien myötä, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

Elokuun laskelma on jo hyvin lähellä lopullista siirtolaskelmaa, joka julkaistaan marraskuussa.

Yleisin syy muutokselle laskelmassa ovat vuoden 2022 sote-menot

Elokuun laskelmapäivityksen merkittävin muutos aiempaan oli hyvinvointialueille siirtyvien menojen päivittyminen vuoden 2022 tilinpäätöksen ennakkotiedoista lopullisiin tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätösten ennakkotiedoista sote-kustannukset vielä kasvoivat, mikä heikentää monen kunnan valtionosuutta verrattuna ensimmäiseen ennakkolaskelmaan.

- Yleisin syy sille, miksi yksittäisen kunnan valtionosuuseurot ovat muuttuneet, on ero kyseisen kunnan sote-menoissa talousarvion ja tilinpäätöksen välillä vuonna 2022, tiivistää valtionosuusasioiden erityisasiantuntija Olli Riikonen.

Koko maan tasolla kuntien tilinpäätöksissä oli lähes 700 miljoonaa enemmän hyvinvointialueille siirtyviä menoja talousarvioihin verrattuna. Eniten siirtyvät menot olivat kasvaneet Koski Tl:ssä (500 €/asukas), Pyhärannassa (499 €/asukas) ja Posiolla (472 €/asukas).

Verotulojen kasvu ei yltänyt kasvaneiden menojen rahoitukseen - lisäleikkaus valtionosuuteen

Kuntien verotulot kehittyivät positiivisesti vuonna 2022. Sote-uudistuksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Vaikka siirtolaskelma nyt tarkistetaan, veroprosenttileikkausta ei enää muuteta.

- Vaikka veropohja on vahvistunut ja 12,64 %-yksikköä tuottaa euroissa aiempaa enemmän, ei verotulojen kasvu riitä kattamaan sote-menojen kasvua, selventää kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.

- Puuttuvat eurot otetaan kuntien valtionosuudesta asukaskohtaisesti yhtä suurella noin 40 euron asukaskohtaisella leikkauksella, jonka lisäksi vuoden 2023 valtionosuuksia oikaistaan takautuvasti noin 20 eurolla asukasta kohden vuosina 2024 ja 2025, Mehtonen jatkaa.

Tämä valtionosuusleikkaus koskee kaikkia kuntia. Yksittäisen kunnan valtionosuuksissa on sote-laskelmien muututtua vielä huomattavasti suurempia heilahduksia. Kaikkiaan 163 kunnan valtionosuudet heikkenevät enemmän kuin tuon 60 euroa asukasta kohti tähän vuoteen verrattuna, 47 kunnalla jopa yli 200 euroa asukasta kohti. Toisaalta 80 kunnan valtionosuudet kasvavat tähän vuoteen verrattuna, 10 kunnalla yli 200 euroa asukasta kohti.

Valtionosuuksien väheneminen haastaa kuntien ensi vuoden talousarviovalmistelua

Kesän aikana Suomen taloudessa tapahtui käänne heikompaan. Erityisesti muutos näkyy teollisuudessa ja rakennusalalla, mutta myös usean suuryrityksen tuotto-odotukset ovat selvästi alkuvuotta pienempiä. Tämä muutos on otettu huomioon myös Kuntaliiton elokuun veroennustekehikossa.

- Uudet tiedot valtionosuuksien vähenemisestä tekevät ensi vuoden talousarvion valmistelusta entistä vaikeampaa, harmittelee Sanna Lehtonen.

Osana sote-uudistusta päätettiin, että veronmaksajien verotus ei saa kiristyä, hyvinvointialueille siirtyy rahoitusta siirtyviä kustannuksia vastaavasti ja valtio ei osallistu uudistuksen talousvaikutusten tasaamiseen.

- Kunnat yksin ja viime kädessä kuntien sivistystoimi joutuvat kantamaan kaiken vastuun hallintohistorian suurimman uudistuksen talousvaikutuksista. Toki tämä oli poliittinen arvovalinta, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että uudistuksen hintalappu muodostuu yksittäiselle kunnalle kohtuuttomaksi, sanoo Sanna Lehtonen.