Pakkosaneerausvelvoitteen poistuminen EU:n energiatehokkuusdirektiivin loppuneuvotteluissa on helpotus kunnille

EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi laadittu 55-valmiuspaketti (FF55) on lähellä valmistumista. Kuntia huojentaa erityisesti tieto siitä, että energiatehokkuusdirektiivin ns. pakkosaneerausvelvoite poistui EU:n energiadirektiivin loppuneuvotteluissa. Kunnissa tiedetään parhaiten vaikuttavat energian käytön tehostamisen kohteet ja toimet, joilla kunnan päästöjä saadaan tehokkaasti vähennettyä.

Kuntien tiukentuvien velvoitteiden vastapainoksi merkittäviä joustoja

Neuvottelut laajasta FF55-valmiuspaketin toimenpidekokonaisuudesta jatkuvat vielä syksyyn 2023, mutta jäsenmaat pääsivät kuitenkin jo yhteen tärkeään kompromissiin: kuntien tiukentuvien velvoitteiden vastapainoksi jäsenmaille myönnettiin merkittäviä joustomahdollisuuksia.

Kuntia rauhoittaa tieto energiatehokkuusdirektiivin (EED) ns. pakkosaneerausvelvoitteen poistumisesta neuvotteluiden päätteeksi.

- Kunnissa tiedetään parhaiten vaikuttavat energian käytön tehostamisen kohteet ja toimet, joilla kunnan päästöjä saadaan tehokkaasti vähennettyä. Olemme tyytyväisiä, että energiatehokkuusdirektiivi jättää valinnanvaraa keinoihin, toteaa Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen.

Energiatehokkuusdirektiivi (EED) sisältää edelleen 3 prosentin vuositasoisen peruskorjausvelvoitteen julkisille rakennuksille, mutta neuvotteluvaiheessa mukaan tuli kaksi vaihtoehtoista joustomahdollisuutta:

1. Jäsenmaa voi valita kustannustehokkuuden ja teknisen toteutettavuuden perusteella ne rakennukset, joita peruskorjataan päästöttömäksi tai lähes nollaenergiarakennukseksi.
2. Jäsenmaa voi valita vaihtoehtoiset menettelyt, joilla saavutetaan vähintään sama energiansäästö kuin peruskorjausvaihtoehdossa.

Vaihtoehtoisissa toimissa uutena vaatimuksena on peruskorjauspassien laatiminen vuosittain vähintään kolmelle prosentille rakennusalasta.

Kansallisen toimeenpanon aikana ratkaistaan, kumpi vaihtoehdoista soveltuu paremmin Suomelle.  Ensisijaisena vaihtoehtona EED-toimeenpanotyöryhmä tarkastelee vaihtoehtoisia menettelyjä.

- Joka tapauksessa komission esityksen pohjalta laskettu 3,6 miljardin euron vuotuinen lisäinvestointien määrä ei enää ole direktiivin perusteella ajankohtainen ynnäilee energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Tiesitkö?

Alkuperäisen ehdotuksen mukaan yli 250 m² lämmitettyjen rakennusten kerrosalasta olisi vuosittain pitänyt peruskorjata vähintään 3 prosenttia lähes nollaenergiarakennuksiksi. Tämä olisi vaatinut noin 3,6 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja. Kuitenkin peruskorjauksilla olisi saavutettu vain 10–15 miljoonan euron vuotuiset säästöt ja vain 0,02-0,03 miljoonan tonnin päästövähenemä. Kustannustehottoman pakkosaneerausvelvoitteen poistuminen toimenpidekokonaisuudesta on kunnille helpotus.

Kansallinen toimeenpano ratkaisee EED-direktiivin vaikutukset kunnille

Energiatehokkuusdirektiivi (EED) luo EU-tasolla reunaehdot energiatehokkuuden parantamiseksi, mutta avainasemassa on kansallinen toimeenpano Suomessa.

Työ TEM:n johdolla on vasta alkuvaiheissaan, mutta EU:ssa saavutettu EED:n sopuratkaisu paransi jo merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa sekä vaikuttava että järkevä kansallinen toimeenpano kuntasektorilla.

Jos kansallinen toimeenpano täyttää direktiivin perustason vaatimukset eli toimeenpano suoritetaan vähimmäistason mukaan, suunnitelmallinen kiinteistönpito helpottuu huomattavasti eri puolilla Suomea, vaikka velvoitteet tiukentuvatkin.

- Kuntien rahoitusasema on hyvinvointialueuudistuksen myötä voimakkaasti muuttunut, kuntien hallinnassa olevan rakennuskannan tuleva käyttö on epävarmaa ja lisäksi inflaatio on nostanut rakentamisen kustannuksia. Tämän vuoksi nyt on erityisen tärkeää, että päästövähennystoimet ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia, pohdiskelee Riipinen.

KETS-toimintaa kannattaa jatkaa

- Suomalaiset kunnat ovat näyttäneet esimerkkiä siinä, kuinka energiatehokkuudessa ja laajemminkin ilmastotyössä on edetty määrätietoisesti vapaaehtoisuuden pohjalta. Pidämme erittäin tärkeänä, että menestyksekäs energiatehokkuussopimustoiminta pysyy energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon keinovalikoimassa, painottaa Riipinen.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus- eli KETS-työtä kannattaa edelleen jatkaa, sillä se helpottaa direktiivien toimeenpanossa. Käytännössä parasta valmistautumista kunnissa on nyt huolehtia sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja liikenteen energian kulutusseurannasta. Luotettava kulutusseuranta on samalla olennainen osa kunnan energianhallintaa.

FF55-valmistelut jatkuvat edelleen syksyyn asti, vaikkakin suurin osa osioista on jo hyväksytty EU-tasolla. Kaikki direktiivit vaikuttavat myös kuntiin, mutta suurimmat vaikutukset kansalliseen toimeenpanoon ja kustannuksiin tulevat EED:n ja EPBD:n lopullisista versioista.

Kansallinen lainsäädäntö on saatava valmiiksi 24 kuukauden kuluessa EED:n hyväksymisestä. Tällä tietoa takaraja asettunee vuoden 2025 alkusyksyyn.

* EPBD:n lopullinen muoto selvinnee syksyn 2023 aikana