Opiskeluhuollon yhteistyötä rakennettu aktiivisesti ensimmäisen vuoden aikana

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen lakisääteinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä toimii suurella osalla alueista. Kokemukset yhteistyöryhmän toimivuudesta vaihtelevat hyvin paljon alueiden välillä sekä alueiden sisällä, eri kuntien sekä muiden koulutuksen järjestäjien välillä. Tiedot selviävät Kuntaliiton ja Hyvilin toteuttamasta kyselystä, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuvaa opiskeluhuollon yhteistyön tilanteesta, tarkastella laissa määriteltyjen yhteistyörakenteiden toimivuutta sekä tuoda esille niitä onnistumisia ja haasteita, mitä opiskeluhuollon yhteistyöhön liittyy.   

Alueelliset opiskeluhuoltosuunnitelmat pääosin jo tehty 

Kyselyn mukaan lakisääteinen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma on suurella osalla alueista parhaillaan valmistelussa (62 % kuntavastaajista) ja noin neljänneksellä (26 % kuntavastaajista) suunnitelma on jo valmis.  Käytännön yhteistyö hyvinvointialueiden opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön ja oppilaitosten opetushenkilöstön välillä on edennyt alueilla vaihtelevasti. Reilu puolet (56 %) kuntavastaajista ja 40 % muista koulutuksen järjestäjien vastaajista kokee, että yhteistyö toimii huonommin kuin ennen uudistusta.  

— Eniten toimivuutta näyttää haittaavan työvoimapula, erityisesti psykologiresurssien koetaan heikentyneen monella alueella. Myös tiedonkulun haasteet ja epäselvyys opiskeluhuollon organisoinnista ja vastuista hyvinvointialueella nousi kyselyssä esiin, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki. 

Onnistumisia käytännön tason yhteistyössä on kyselyyn mukaan mm. jo ennen uudistusta toimineiden työntekijöiden yhteistyön jatkuminen, moniammatillisen yhteistyön toimivuus, lisäresurssit ja työntekijöiden määrän kasvu sekä palveluiden monipuolistuminen. Haasteita käytännön tason yhteistyössä aiheuttavat mm. tietojen luovuttamiseen liittyvät epäselvyydet ja byrokratiat, henkilöstöpula (erityisesti psykologipalvelut), heikko tiedottaminen ja henkilöstön vaihtuvuus.  

— Käytännön yhteistyössä on kyselyn mukaan parannettavaa, mikä on ymmärrettävä tulos uudistuksen tässä vaiheessa. Hyvinvointialueuudistus toteutui vuoden 2023 alussa, joten yhteistyö hakee vielä muotoaan, tiivistää Kuntaliiton projektipäällikkö Liisa Jurmu. 

Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät sekä hyvinvointialueet vastaavat yhdessä opiskeluhuollon toteuttamisesta 

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä opiskeluhuollon järjestämisvastuuta muutettiin siten, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto siirrettiin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien vastuulle jäi opiskeluhuollon kokonaisuuden suunnitelmallinen toteuttaminen ja yhteisöllinen opiskeluhuolto. Lakiin kirjattiin yhteistyötä ohjaavat rakenteet sekä velvoite tarjota oppilaille psykologi- ja kuraattoripalvelut koululla lähipalveluna.  

Kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä muille koulutusta järjestäville kuntataustaisille organisaatioille marraskuussa. Kyselyyn saatiin vastaukset 150 kunnalta ja 25 muulta kuntataustaiselta koulutuksen järjestäjältä. Kyselyyn saatiin vastauksia kaikkien hyvinvointialueiden kunnista. Kyselyn vastaajina olivat sivistysjohtajat tai muut opiskeluhuollosta vastaavat henkilöt.  
 
Kysely on toteutettu osana Kuntaliiton ja Hyvilin yhdyspintaprojektia, jota rahoittaa Kuntaliiton ja Hyvilin lisäksi myös Sosiaali- ja terveysministeriö.