Maankäyttö- ja rakennuslain pilkkominen useaan eri lakiin ei sujuvoita yhdyskuntien kestävää kehittämistä

Ympäristöministeriö on käynnistämässä kolmen lain valmistelua korvaamaan maankäyttö- ja rakennuslaista viime hallituskaudella säädetyn rakentamislain ulkopuolelle jäänyttä sääntelyä sekä lakia katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, joiden uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan. Alueidenkäyttölain uudistamista valmisteleva työryhmä on jo asetettu ja parhaillaan ministeriö kokoaa työryhmää uusien, työnimiltään yhdyskuntakehittämislakina ja yhdyskuntarakentamislakina esiteltyjen lakien valmisteluun. Työryhmiin tulee edustus Kuntaliitosta ja kunnista. Alueidenkäyttölain osalta tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025 ja kahden muun lain osalta vuonna 2026.

Aiemmista laeista, maankäyttö- ja rakennuslaista sekä kunnossapitolaista muodostuisi siis neljä uutta lakia, joista rakentamislaki on jo edellisessä eduskunnassa hyväksytty. Herää kysymys, miten ajateltu lainsäädännön rakenne edistää hallituksen tavoitteena olevaa maankäytön ja rakentamisen sääntelyn sujuvoittamista ja yhden luukun palveluita tai vähentää siiloutumista? Miten varmistetaan sujuvat hallintomenettelyt lähes poikkeuksetta yli valmisteltavien lakien soveltamisalojen ulottuvissa yhdyskuntakehityksen hankkeissa?

Keskinäisriippuvuus ja prosessien sujuvuus puoltaa yhtä lakikokonaisuutta

Kuntien kannalta on tärkeää, että alueidenkäyttölaki uudistetaan ja säädettyä rakentamislakia korjataan niin, että lainsäädännön kokonaisuudesta tulee toimiva ja hallinnollinen taakka kevenee. Valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota syntyvien lakien yhdyspintoihin ja huolehdittava kokonaisuuden toimivuudesta suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitoprosessien sujuvuuden sekä eri osapuolien intressien näkökulmasta.

Uudistuksessa on olennaista tunnistaa alueidenkäytön ja maapolitiikan välinen yhteys: maapolitiikalla luodaan edellytykset sekä kaavojen laadinnalle että niiden toteuttamiselle. Menettelyjen sujuvuus niin kunnan kuin elinkeinoelämän kannalta edellyttää, että alueidenkäytön suunnittelua ja maapolitiikkaa säännellään yhdessä ja samassa laissa.

Kunnan tehokkaat keinot maapolitiikassa ja kaavoituksessa turvattava

Kunnallisen kaavamonopolin säilyttäminen lakiuudistuksessa on ensiarvoisen tärkeää, jotta kunnat voivat turvata asukkailleen toimivan ja laadukkaan elinympäristön kuntatalouden kannalta kestävällä tavalla. Yhteistyö yksityisen osapuolen kanssa kaavoituksessa on jo nykyisin mahdollista kuntalakiin sisältyvän aloiteoikeuden ja sopimusperusteisen kaavoitusyhteisyön kautta.

Lakiuudistuksessa on tärkeää, että jatkossakin kunnille varmistetaan maapoliittisten välineiden (maanhankinta, maan luovuttaminen, maankäyttösopimukset) tehokas käyttö. Näin kunnat pystyvät kanavoimaan maan arvon nousua turvallisen ja viihtyisän elinympäristön rakentamiseen. Muutoin yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen kokonaisuus siirtyy yhä enemmän verovaroin rahoitetuksi, mitä ei voi pitää tavoiteltavana tilanteena.

Katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoon lisää sääntelyä?

Ympäristöministeriön kaavailemassa uudessa lainsäädäntörakenteessa nykyinen kunnossapitolaki muodostaisi merkittävän osan uudesta yhdyskuntarakentamislaista. Sen muut keskeiset osat olisivat nykyisen maankäyttö- ja rakentamislain kadunpitoa ja hulevesien hallintaa koskevat säännökset.

Tämä sisältökokonaisuus voisi vastata nykytilannetta paremmin kunnossapitolain toimivuusarvioinnissa esille nousseisiin kehittämistarpeisiin muun muassa kunnossapidon suunnittelun osalta. Toisaalta hulevesien hallinnan kokonaisuus linkittyy oleellisesti myös alueidenkäytön suunnitteluun, joten siitä voitaisiin säätää myös alueidenkäyttölaissa. Edelleen olisi kuitenkin tarve varmistaa toimivat yhdyspinnat kunnossapidon, alueidenkäytön suunnittelun ja kaavojen toteuttamisen sääntelyn kesken.

Kunnossapitolain uudistaminen on tarpeellista, mutta säännösten sovittaminen maankäyttö- ja rakentamislain soveltamisalaan nähden kovin erityyppisten tehtävien kanssa vaatii joustavuutta. Kuntien mahdollisia uusia tehtäviä on harkittava tarkoin ja mikäli sellaisia säädettäisiin, on niihin varattava valtion rahoitus.

Lisätietoa lakihankkeista ympäristöministeriön sivuilta:

Tiedote 3.11.2023: Työryhmä valmistelemaan alueidenkäyttölain uudistusta