Eduskunta hyväksyi 24.2.2023 lakiehdotuksen koskien rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista ympäristövaliokunnan mietinnössä kirjatuin muutoksin.
Lain sisältö muuttui valiokuntakäsittelyssä oleellisesti. Tiedon keräämisen tarkoitukseksi tarkennettiin tiedon käyttö laissa säädettyihin olennaisiin viranomaistarkoituksiin.
Suomen ympäristökeskukselle säädettiin vastuu ja oikeus luovuttaa tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietovarannoista. Uuden lain mukaan Suomen ympäristökeskus voi jakaa tietoja julkisesta tietopalvelusta vain yksittäisinä hakuina. Ympäristövaliokunnan mietinnössä edellytettiin RYTJ-kehitykseen huomattavia lisätoimia turvallisuuden osalta.
Valiokunta suhtautui vakavasti esittämiimme tarpeisiin kunnille aiheutuvista kustannuksista. Mietinnössä todetaan, että julkisen talouden suunnitelmassa on varattu kunnille ja maakuntien liitoille vuosille 2023–2026 yhteensä 15 miljoonaa euroa uusien digivelvoitteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Mietinnön mukaan kunnat voivat rahoituksen puitteissa hakea avustusta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä aiheutuviin menoihin.
Kaikilla kunnilla tulee olla kyky vastaanottaa rakennusten tietomalleja 1.1.2025 lähtien. Kolmen vuoden siirtymäaika huomioiden kuntien tulee pystyä välittämään uudet rakennuslupatiedot kunnan järjestelmistä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vuoden 2027 loppuun mennessä. Jatkossa asema- ja yleiskaavat sekä tonttijaot tulee tuottaa kansallisen tietomallin mukaisesti. Uudet tietomallit tulee pystyä toimittamaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään 2028 loppuun mennessä.
Rahoitus mahdollistaa tarvittavien kehitystöiden aloittamisen jo 2023. Tuemme kuntia toimeenpanon valmistelussa.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.