Lähes puolet kuntien yleisten alueiden roskista on kertakäyttömuovia

Kuntaliiton, kuntien ja kertakäyttöisten muovien tuottajien tutkimus kuntien yleisten alueiden roskien koostumuksesta on valmistunut. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska Suomessa ei ole aiemmin selvitetty yleisten alueiden roska-astioista ja maasta kerättyjen jätteiden koostumusta tässä laajuudessa. 

Raportti tukee EU:n kertakäyttömuovidirektiivin 2019/904 eli niin sanotun SUP-direktiivin toimeenpanoa Suomessa. Asiaa koskevat säädökset on annettu jätelailla ja sen nojalla annettavilla asetuksilla vuoden 2022 lopussa.  

Tiettyjen muovituotteiden tuottajien tulee muun muassa osallistua kustannuksiin, joita kunnille syntyy julkisten alueiden säännöllisestä puhtaanapidosta. Jotta kustannusvastuuta voidaan jakaa kuntien ja tuottajien kesken, on ollut tarpeen tutkia kertakäyttömuoviroskan koostumusta.  

– SUP-tuottajien kustannusvastuu ulottuu vain tiettyjen direktiivissä mainittujen kertakäyttömuoviroskien jätehuoltoon ja siivoamiseen. Siksi on tärkeää tunnistaa SUP-roskien osuus kaikista roskista tuottajien kokonaiskustannusvastuun määrittämiseksi. Lisäksi on tarpeen eritellä eri SUP-tuoteryhmien, kuten tupakantumppien, erilaisten ruoka- ja juomapakkausten sekä kosteuspyyhkeiden osuudet roskien joukossa, toteaa kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala. 

Tutkimuksia tehtiin Helsingissä, Turussa, Lahdessa ja Vaasassa neljä kertaa kussakin kevään ja syksyn 2022 aikana. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien kertakäyttömuoviroskien osuus roska-astiajätteissä oli keskimäärin 46 prosenttia jätetilavuudesta ja maasta kerätyissä jätteissä 34 prosenttia kappalemääristä. 

Roska-astiajätteillä tulosten vaihteluvälit olivat kohtuullisen pieniä. Myöskään merkittäviä eroja kaupunkien välillä tai eri vuodenaikoina ei havaittu. Maasta kerätyissä jätteissä tulosten vaihteluvälit sen sijaan olivat suurempia. Tämä voi johtua osin haasteista näytemateriaalien keräämisessä ja osin kaupunkien erilaisista siivouskäytännöistä. Ohjeistukset ja käytännöt vaihtelevat kaupungeittain siinä, minkä kokoiset irtoroskat tulevat todellisuudessa poimituksi rutiinipuhtaanapidon yhteydessä.  

Tutkimus perustuu SUP-roskan koostumustutkimusmenetelmään, joka kehitettiin vuonna 2021 Kuntaliiton ja ympäristöministeriön toimeksiannosta. Koostumustutkimusmenetelmän ja tutkimusten taustalla on Kuntaliiton, Suomen 21 suurimman kaupungin (KEHTO-kaupungit), ympäristöministeriön sekä SUP-tuotteiden tuottajien ja tuottajayhteisöjen yhteinen hanke. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty ja hyödynnetään lainsäädännön kehittämisessä. 

– Myönteistä on, että kunnat ja tuottajat ovat yhdistäneet voimavaransa ja ovat selvittäneet uusia asioita hyvässä yhteistyössä. Kyseessä on varsin monimutkaisesti toteutettavaa EU-lainsäädäntöä, Innala toteaa.