Kuntien ja valtion välisessä luottamuksessa kehitettävää

Kuntajohdon kokema epäluottamus valtioon on voimistunut 2010-luvulla. Luottamuspulan syntyyn ovat vaikuttaneet muun muassa kansalaisten perusoikeuksien ja kunnallisen itsehallinnon välisen jännitteen kasvu sekä useat peräkkäin käynnistetyt rakenteelliset uudistukset. Erityisesti kuntajohtajien kokemaan, valtioon ja valtion eri toimijoihin kohdistuvaan luottamukseen ja sen kehitykseen syvennytään Kuntaliiton tuoreessa Luottamuksen kipukohdat kunta-valtiosuhteessa-selvityksessä.

Selvityksestä käy ilmi, että kunnanjohtajat kokevat, että valtio ei luota kuntiin. Epäluottamusta koetaan kaikenkokoisissa ja -tyyppisissä kunnissa, eniten 5 000–20 000 asukkaan kunnissa.  Selvityksen mukaan kuntajohtajista 70 % pitää valtion mikromanageeramista merkittävimpänä ongelmana, 76 % kokee, ettei kuntien näkemyksillä ole vaikutusta lainvalmisteluprosesseissa ja 61 % pitää lausuntoaikoja liian lyhyinä.

- Kunnanjohtajat kokevat, että valtio sanelee liikaa, valtio ei keskustele kuntien kanssa riittävästi, valtion päätöksenteko on lyhytjänteistä, valtio ei arvosta kuntien tekemää työtä ja osaamista, kuntia ei kuulla riittävästi lainvalmisteluprosesseissa, valtio ei ymmärrä kuntien erilaisuutta, eikä arvosta kuntien demokraattista päätöksentekoa, luettelee kehittämispäällikkö Sini Sallinen.

Normiohjauksen keventämisellä ja yhteisillä ratkaisulla kohti parempaa luottamusta

Ajan myötä kertyneet suuret ja pienet pettymykset ovat rapauttaneet luottamusta kuntien ja valtion välillä, ja luoneet kuntajohdolle kokemuksen siitä, ettei valtio luota kuntiin. Erilaiset kuntiin kohdistuvat rakenteelliset uudistukset ja yksityiskohtainen normiohjaus ovat lisääntyneet, millä on ollut suuri merkitys kuntien ja valtion välisen luottamussuhteen korostumiseen ja karikoihin.

- Suomessa kuntien ja valtion välisen luottamuksen perustavanlaatuista merkitystä julkisen sektorin toimintakyvylle ei ole tunnistettu tai nostettu uudistusten ja kehittämistyön kivijalaksi. Muissa Pohjoismaissa luottamus on liitetty osaksi kunta-valtiosuhdetta ja kunnallista itsehallintoa koskevaa keskustelua ja kehittämistyötä, korostaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Suomessa kuntien ja valtion olisi tarpeen yhdessä tunnistaa luottamushaasteet ja pyrkiä yhteisillä toimilla kohti parempaa luottamusta. Kuntien ja valtion välillä on käytävä keskusteluja ja löydettävä ratkaisuja luottamuksen parantamiseksi sekä valtion ohjausjärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi.

- Kuntien ja valtion välisen luottamuksen parantamiseksi on etsittävä yhteisiä ratkaisuja arvostuksen, ymmärryksen ja vuoropuhelun puutteeseen. On kiinnitettävä huomiota kuntien ja valtion yhteisiin tavoitteisiin, vuorovaikutuksellisiin valmisteluprosesseihin, kuntien toimintavapauteen, ilmapiiriin ja kumppanuuteen sekä kuntien demokraattiseen päätöksentekoon ja kuntien erilaisuuteen, tiivistää erityisasiantuntija Ville Nieminen.



Selvitys on toteutettu Kuntaliiton omana työnä ja on myös osa Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Luottamuksen kipukohdat kunta-valtiosuhteessa - selvitys