16.3.2023

Kunnista siirtymässä lähes 600 miljoonaa euroa lisää hyvinvointialueille

Kuntien sote-budjetit ylittyivät +2,7 % vuonna 2022 ja menokasvu oli +7 % edellisvuodesta.

Kunnista on siirtymässä 566 miljoonaa euroa enemmän menoja ja rahoitusta hyvinvointialueille kuin tähän asti on arvioitu. Laskelma perustuu valtiovarainministeriön 3.3. julkaisemiin tilinpäätösarvioihin vuoden 2022 sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen menoista.

Muutos johtuu siitä, että kuntien toteutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen menot olivat viime vuonna 2,7 prosenttia suuremmat kuin se, mitä kunnat ennakoivat vuoden 2022 talousarvioissaan. Menot kasvoivat vuodesta 2021 vuoteen 2022 peräti 7,0 prosenttia eli yli 1 400 miljoonaa euroa.

Uusi laskelma samaa suuruusluokkaa Kuntaliiton lokakuun arvion kanssa

Julkaistu tieto kuntien vuoden 2022 toteutuneiden menojen ja talousarvioiden välisestä erotuksesta on erittäin lähellä Kuntaliiton viime vuoden lokakuussa tekemää arviota. Kuntaliitto kysyi syyskuussa 60 suurimman kunnan arviota sote-kustannusten toteumasta vuonna 2022. 52 kuntaa vastausten perusteella talousarvioiden ylitykseksi Kuntaliitto arvioi +2,7 prosenttia.

Valtiovarainministeriön marraskuun sote-siirtolaskelmassa kunnista hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien nettomenot olivat 21,2 miljardia euroa. Marraskuun laskelma perustui kuntien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden mukaisiin tietoihin. Kun laskelman vuoden 2022 talousarviotiedot korvataan uudemmilla, VM:n 3.3. julkaisemilla tilinpäätösarviotiedoilla, kunnista hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien nettomenot nousevat 21,8 miljardiin euroon.

Menojen 7 prosentin vuosikasvu erittäin korkea – suuret erot alueiden välillä

Maaliskuussa julkaistut uudet tiedot sosiaali- ja terveystoimen menokehityksestä viimeisenä kuntien järjestämisvastuuvuonna 2022 eivät tue viestiä siitä, että kunnat olisivat merkittävästi säästäneet sosiaali- ja terveystoimen menoista hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä odotellessaan. Päinvastoin, 7,0 prosentin vuotuinen menokasvu on suurin sitten vuoden 2008. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että koronaepidemia on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla sekä kuntien menoihin että tuloihin vuodesta 2020 alkaen.

Kuntien välillä ja hyvinvointialueittain tarkasteltuna menokehityksessä on suuria eroja. Kun kuntien vuoden 2022 sotemenot summataan hyvinvointialuetasolle, suurimmat menokasvut ja talousarvioiden ylitykset ovat Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, pienimmät Kainuussa ja Helsingissä.

Kuntien vahvat verotulot kuittaavat suurimman osan menokasvusta

Kuntaliitto arvioi, että kuntien verovuoden 2022 verotulot ovat kasvaneet odotettua enemmän. Kuntien verotulojen vahva kasvu verovuonna 2022 on hyvä asia myös lopullisten sote-siirtolaskelmien kannalta. Vaikka kuntien sote-menojen kehitys vuonna 2022 on ollut huimaa ja kunnista siirtyy lähes 600 miljoonaa aiempaa arvioitua enemmän kustannuksia hyvinvointialueille, hyvä verotulojen kehitys kuittaa tästä kasvusta suurimman osan.

Sote-uudistuksen periaatteiden mukaisesti kunnista siirretään tuloja eurolleen yhtä suuri määrä kuin menoja siirtyy hyvinvointialueille. Kunnallisverosta tehtyä leikkausta (-12,64 prosenttiyksikköä) ei enää tarkisteta ja lopullisessa siirtolaskelmassa käytetään verovuoden 2022 maksettavia kunnallis- ja yhteisöveroja.

Valtionosuuden arvioitu lisäleikkaustarve noin 100 miljoonaa euroa

Kuntaliiton tämän hetken arvion mukaan verotulojen kasvu ei kuitenkaan riitä kattamaan koko menojen 600 miljoonan euron kasvua. Menojen kasvun ja verotulojen kasvun erotus leikataan kuntien valtionosuudesta asukasta kohden tasasuuruisena eränä.

Kuntaliiton arvion mukaan valtionosuudesta leikataan noin 100 miljoonaa euroa eli 20 euroa asukasta kohden. Arviota tarkennetaan kevään ja kesän aikana, kun lisätietoja lopullisten sote-siirtolaskelmien tekoon tarvittavista eristä saadaan.