Kotikunnan saamisella useita vaikutuksia tilapäistä suojelua saavien oikeuksiin ja velvollisuuksiin - Kunnissa vaikutukset keskittyvät kotoutumis- ja sivistyspalveluihin

Suomeen on saapunut jo yli 50 000 Ukrainasta sotaa paennutta henkilöä. Suomi on myöntänyt kaikille Ukrainasta paenneille henkilöille oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäistä suojelua koskeva direktiivi on otettu käyttöön 4.3.2022. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.

Oikeus kotikuntaan syntyy viimeistään vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen

Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saava ei lähtökohtaisesti saa kotikuntaa Suomessa, koska hän ei pääsääntöisesti maahan tullessaan täytä kotikuntalain 4 §:n kotikunnan saamiselle säädettyjä edellytyksiä. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus hakea Digi- ja väestötietovirastosta kotikuntaa viimeistään vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen. Sotaa Suomeen paenneet ukrainalaiset ovat käytännössä voineet hakea kotikuntaa jo 4.3.2023 alkaen. Kotikuntaa ei myönnetä automaattisesti, vaan tilapäistä suojelua saavan on haettava kotikuntaa erikseen.

- Arviomme mukaan kaikki tilapäistä suojelua saavat henkilöt eivät hae kotikuntaa Suomesta. Myös perhekuntien sisällä kaikki perheenjäsenet eivät välttämättä hae kotikuntaa Suomesta. Tällöin tilapäistä suojelua saava henkilö jatkaa asumista vastaanottopalveluiden piirissä, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Kotikunnan saamisen vaikutukset kunnan palveluiden järjestämiseen

Kotikunnan saamisella on useita vaikutuksia tilapäistä suojelua saavien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tilapäistä suojelua saavien henkilöiden palveluiden ja etuisuuksien järjestäminen jakaantuu usealle toimijalle, muun muassa Maahanmuuttovirastolle, kunnille, hyvinvointialueille ja Kelalle.

- Kunnissa on hyvä varautua jo ennakkoon mahdollisten uusien kuntalaisten tuloon. Hyvä yhteistyö vastaanottokeskuksen, työllisyyspalvelujen, hyvinvointialueen, Kelan, ELY-keskuksen ja järjestöjen kanssa sujuvoittaa uuden kuntalaisen siirtymistä vastaanottopalveluiden piiristä kunnan ja hyvinvointialueen palvelujen piiriin, jatkaa Wikman-Immonen.

Kunnan tarjoamat kotoutumis- ja sivistyspalvelut korostuvat kotikunnan saamisessa. Kotikunnan saamisen myötä vastaanottolain mukaiset palvelut ja etuisuudet, kuten esim. vastaanottoraha päättyy. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää asumispalveluita, vaan tilapäistä suojelua saava henkilö järjestää ja maksaa asumisensa itse.  Kunnalla on velvollisuus järjestää myös varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta. Kotikunnan saamisen myötä lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Oppivelvollisuusikäisellä lapsella ja nuorella on kotikunnan saamisen myötä oppivelvollisuuslain mukainen oppivelvollisuus. Oppivelvollisuutta voi suorittaa oppivelvollisuuslain mahdollistamilla ja Suomen koulutusjärjestelmän edellyttämillä tavoilla. Kunnissa on huomioitava oppivelvollisuuslain mukainen ohjaus- ja valvontavastuu.

- Kaikki oppivelvollisuusikäiset eivät välttämättä hae kotikuntaa Suomessa. Jos oppivelvollinen haluaa osallistua Ukrainan valtion järjestämään etäopetukseen, voi etäopiskelu tapahtua ainoastaan vapaa-ajalla, kommentoi Kuntaliiton lakimies Kirsi Lamberg.

Kotikunnan saamisen myötä tilapäistä suojelua saavat ovat myös oikeutettuja sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka järjestää hyvinvointialue.

Valtion korvaukset kunnille kotoutumisen edistämisestä

Valtio maksaa kotoutumislain mukaisia korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille valtion talousarvion rajoissa. Korvauksia maksetaan kotoutumislaissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Korvauksia maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäinen kotikuntalain mukainen kotikunta väestötietojärjestelmään. Kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotoutumislain mukaisen kunnan kotouttamisohjelman sekä tehnyt ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.

Kotoutumislain mukaisia kustannusten korvauksia maksetaan myös tilapäistä suojelua saavista, joilla on kotikunta. Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavista valtion korvauksista säädetään kotoutumislaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan ja hyvinvointialueen kustannusten korvaamisesta valtion varoista.

Aiheesta lisää

Kuntien varautuminen tilapäistä suojelua saavien henkilöiden mahdollisuuteen hakea kotikuntaa Suomesta

Kuntaliiton yleiskirje -

Sota Ukrainassa: koottuja ohjeita kuntien toiminnan tueksi - Kuntaliitto.fi