Kattava paketti eduskuntavaaliehdokkaiden taustoista julki: Tiesitkö, että eduskuntaan pyrkii 91 triplavaikuttajaa?

Kuntaliitto on julkaissut kattavan analyysin eduskuntavaaliehdokkaiden taustoista. Aineistosta käy ilmi, että ehdokkaista 91 on ns. triplavaikuttajia, eli he vaikuttavat parhaillaan sekä kunnanvaltuustossa, hyvinvointialueensa aluevaltuustossa, että eduskunnassa.

Kaikkiaan 20 kunnassa eduskuntavaaliehdokkaana on sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja. Näistä 13 on samalla lisäksi myös nykyinen kansanedustaja. Ehdokkaista 16 prosenttia eli 376 toimii tällä hetkellä kaksoisroolissa aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna, eli tavoittelee eduskuntavaaleista kolmoisroolia.

- Nyt käytävät eduskuntavaalit ovat ensimmäiset, joissa osalla ehdokkaista on luottamustehtäviä samanaikaisesti paitsi kotikunnassaan myös hyvinvointialueella. Luottamustehtävien kasautuminen ja ajankäytölliset haasteet konkretisoituvat siten aivan uudella tavalla. Samanaikaiset luottamustehtävät monilla eri päätöksenteon tasoilla ovat suomalainen erikoisuus, jonka tarkoituksenmukaisuudesta tarvitaan nykyistä enemmän keskustelua sekä kriittistä arviointia, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kolmoisroolissa toimivia ehdokkaita on eniten kokoomuksella ja perussuomalaisilla, molemmilla tällaisia ehdokkaita on 21 kappaletta. Nuorin kolmoisroolissa eduskuntapaikkaa tavoitteleva on Iiris Suomela, 28 v. ja vanhin Kimmo Kiljunen, 71 v.

Toisaalta eduskuntaan pyrkivistä 57 prosenttia eli 1 375 ehdokasta ei toimi tällä hetkellä kunnan- tai aluevaltuutettuna eikä eduskunnassa.

Kunnanvaltuutettuja ehdokkaina suunnilleen saman verran kuin aiemmin

Ehdokkaista 40 prosenttia toimii omassa kunnassaan kunnanvaltuutettuna, heistä lähes joka kolmas (29 %) joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Kunnanvaltuutettuna toimivia ehdokkaita on suunnilleen saman verran kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa (2019: 40 % ja 2015: 41 % ehdokkaista).

Kunnanhallituksen puheenjohtajia on eduskuntavaaleissa ehdolla kaikkiaan 49, joista neljä toimii myös kansanedustajana. Ehdolla olevista kunnanhallituksen puheenjohtajista 36 (73 %) toimii myös aluevaltuutettuna, heistä neljä aluevaltuuston tai –hallituksen puheenjohtajana.

Eduskuntaan pyrkivistä kunnanhallituksen puheenjohtajista 8 toimii päätoimisena tai osa-aikaisena kunnanhallituksen puheenjohtajana. Päätoimisista kaupunginhallituksen puheenjohtajista ehdokkaina ovat Espoon, Kotkan, Lahden ja Tampereen puheenjohtajat, osa-aikaisista Joensuun, Kajaanin, Naantalin ja Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajat.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajia on eduskuntavaaliehdokkaina yhteensä 68 ja heistä 22 on myös nykyisiä kansanedustajia. Ehdolla olevista kunnanvaltuuston puheenjohtajista 49 (72 %) toimii myös aluevaltuutettuna, heistä 4 myös aluevaltuuston tai –hallituksen puheenjohtajana. Ehdolla olevista kunnanvaltuuston puheenjohtajista Oulun ja Jyväskylän puheenjohtajat toimivat osa-aikaisina puheenjohtajina.

Ensivaiheen ehdokasrekisteritietoja täsmennetty

Kuntien ja hyvinvointialueiden puheenjohtajistoa koskevat tiedot perustuvat Kuntaliiton omiin tiedonkeruisiin.

Kuntaliitto julkaisi ensimmäisen, suppeamman analyysinsa eduskuntavaalien ehdokkaista vajaa vuorokausi ehdokasrekisteritietojen julkaisun jälkeen. Kuntaliitto on päivittänyt tietoja ehdokasrekisterin ensijulkaisun jälkeen. Alkuperäisessä ehdokasrekisterin aineistossa oli ehdokkaan kunnanvaltuutettu- ja aluevaltuutettu –tietoja koskevia puutteita, joita Pekola-Sjöblom on korjannut nyt julkaisuun aineistoon.

- Ensi vaiheessa julkaistavat ehdokastiedot viedään rekisteriin julkaistavaan muotoon nopealla aikataululla heti virallisen ehdokasasettelun päätyttyä. Ehdokkaiden taustatiedot, kuten kansanedustajuutta, kunnanvaltuutettuja sekä aluevaltuutettuja koskevat tiedot yhdistetään muista ehdokasaineistoista ja ne eivät ole alustavissa tiedoissa 100-prosenttisen tarkkoja, Pekola-Sjöblom perustelee ehdokasrekisterin puutteita.

Tilastokeskus julkistaa eduskuntavaaliehdokkaiden tausta-analyysin 22.3.2023.