Ilmastolakiin tuli 1.3. voimaan muutos, ja sen myötä lakiin sisällytettiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat. Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa alkaen seuraavasta valtuustokaudesta. Suunnitelman hyväksyy valtuusto. Muutos täydentää ilmastolain kokonaisuudistusta; kuntien ilmastosuunnitelmat täydentävät ilmastolain kansallista suunnittelujärjestelmää mutta eivät ole osa sitä.
Laki edellyttää, että suunnitelmassa on muun muassa tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä sekä sen edellyttämät toimet. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytettävä tiedot sen toteutumisen seurannasta. Samoin kunnan tulee ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa.
Ilmastosuunnitelma voi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, kuten laajempaa kestävän kehityksen suunnitelmaa, kunhan lain edellyttämät vaatimukset täyttyvät. Suunnitelmaan voi sisällyttää myös ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä hiilinieluja koskevia tavoitteita ja toimia. Suunnitelman laatimisessa voi tehdä alueellista yhteistyötä: sen voi laatia yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
Jo olemassa olevia kuntien ilmastosuunnitelmia on päivitettävä, sillä uuden lain mukaisia suunnitelmia on peilattava lain kansallisiin tavoitteisiin ja ne on kytkettävä kuntastrategiaan. Näitä näkökulmia ei ole nykyisissä suunnitelmissa juuri huomioitu.
FCG laati kesällä 2022 Kuntaliiton tilauksesta selvityksen kuntien ilmastosuunnitelmista, joista ensimmäiset ovat valmistuneet parikymmentä vuotta sitten. Suunnitelmia on tehty eri tavoin, ja etenkin isoissa kunnissa ilmastosuunnitelma on yksi väline muun ilmastotyön joukossa. Suunnitelmat ovat yleensä kattaneet koko kuntakonsernin, jolloin mukana ovat kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yhtiöt.
Nykyisten suunnitelmien toimenpiteet kohdistuivat yleensä energiaan, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun, kulutukseen, hiilinieluihin sekä sopeutumistoimenpiteisiin. Ohjelmien yleisin toimenpide liittyy fossiilisista polttoaineista luopumiseen tai niiden käytön vähentämiseen.
Kuntien omien toimenpiteiden ohella ilmastosuunnitelmien toimenpiteet ovat usein liittyneet kuntalaisten ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja niiden ohjaukseen, viestintään ja neuvontaan. Yksi yleisimmistä toimenpiteistä on kestävästä kehityksestä tai ilmastonmuutoksesta viestiminen kuntalaisille ja yrityksille sekä ympäristökasvatuksen lisääminen kouluissa.
Monissa kunnissa tarkoitus on edistää kiertotalous- tai ilmastoliiketoimintaa joko tukemalla tai kehittämällä alan liiketoimintaa kunnassa tai yleisesti alan toimintaympäristöä. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa. Monissa kunnissa myös sähkö- ja kaasulatausverkostoa on tarkoitus kehittää nimenomaan markkinaehtoisesti, mikä sekin edellyttää dialogia alan yritysten kanssa.
Ilmastolain mukaisten suunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen on mahdollista saada avustusta. Avustushaku kuntien ilmastosuunnitelmien valmisteluun avataan arviolta huhtikuussa 2023. Lisäksi ympäristöministeriössä valmistellaan opasta suunnitelmien laatimisen tueksi. FCG ja Kuntaliitto ovat kokoamassa kuntien valmennusryhmää ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi (ILMAVA II).
Ilmastolain uudistus ympäristöministeriön sivulla
Laki ilmastolain muuttamisesta
Kuntien ilmastotyön tukipaketti
Kuntaliiton ilmasto-ohjelmamalli ILMAVA-sivustolla
Suomen ympäristökeskuksen kuntakohtaiset käyttöperustaiset kasvihuonekaasupäästöt
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.