Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula ratkaistavissa - nyt tarvitaan tekoja

Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne on ollut haasteellinen jo pidempään, eikä nykytilanne ja pula kelpoisesta henkilöstöstä ole uusi tai edes yllättävä. Kuntaliitto teki alkuvuodesta 2022 selvityksen varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä.

- Selvityksemme lopputulema on huolestuttava, pelkästään palkkoja tai työolosuhteita korjaamalla vuonna 2030 tavoiteltavaa henkilöstörakennetta ei voida saavuttaa. Lisäksi aivan erityinen huoli on kelpoisen ruotsinkielisen henkilöstön saatavuudesta, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Huomioitava lisäksi on, että nyt muodostuneille varhaiskasvatuksen opettajille, sosionomeille ja lastenhoitajille on haasteellista luoda omat erilliset tehtäväkokonaisuudet huomioiden, että kaikkien osalta työ on kohdistuttava lapsiryhmässä tehtävään työhön.

Monet varhaiskasvatukseen tulleet uudistukset ovat osaltaan jo lisänneet töitä, joihin on varattava työaikaa lapsiryhmätyön ulkopuolelta. Varhaiskasvatuksen tiukat mitoitukset eivät mahdollista tehtäviä, jotka aiheuttavat siirtymistä pois lapsiryhmätyöstä.

Pääkaupunkiseudun kaupungit järjestivät tiedotustilaisuuden 3.11.2022, jossa kaupungit nostivat ansiokkaasti esille keinoja mitä he voivat tehdä ja ovat jo tehneet tilanteen ratkaisemiseksi.

- Kaupunkien huoli on aiheellinen ja asiaan tulisi saada pikaisesti ratkaisuja. Kunnat eivät kuitenkaan voi ratkaista henkilöstöhaastetta yksin omin voimin. Katseet kääntyvät jo tulevan hallituksen puoleen. Myös valtion taholta on ryhdyttävä pikaisiin toimiin ja tehtävä tarvittavia päätöksiä, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 2/3 voi vuoteen 2030 mennessä olla korkeakoulutuksen kautta tulevia osaajia, toteaa kehittämispäällikkö Lahtinen.

Paremmat tulevaisuuden näkymät mahdollisia

Kuntaliitto kannattaa edelleen sitä, että varhaiskasvatuksessa tulee vuoteen 2030 mennessä 2/3 osaa henkilöstöstä olla korkeakoulututkinnon suorittaneita. Voidakseen siis toimia varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä, tulee työntekijällä olla suoritettuna riittävät opinnot joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

- Pidämme tarkoituksenmukaisena sitä, että opettajien tai sosionomien määrää ei varhaiskasvatuslaissa määriteltäisi tämän tarkemmin, toteaa Jarkko Lahtinen.

- Varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus harkita millaista osaamista eri toimipisteissä tarvitaan enemmän ja huolehtia siitä, että toimipisteissä on laissa määritelty määrä mainittuja korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, Lahtinen jatkaa.

Varhaiskasvatuslain osalta päiväkodin johtajan kelpoisuus on määritelty erittäin kapea-alaisesti. Lain uudistuksen myötä tulevaisuudessa päiväkodin johtajalla on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja lisäksi nimenomaisesti kasvatustieteen maisterin tutkinto.

Tämä sulkee sosionomeilta joustavan siirtymisen päiväkodin johtajan tehtävään tai tekee siitä erittäin haastavan. Lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi YAMK) ei enää riitä päiväkodin johtajan tehtävään.

- Henkilöstötilanteen osalta tarvitaan sekä johtamisen että työolosuhteiden parantamista ja kehittämistä. Myös palkkaratkaisuista on puhuttava. Niillä ei kuitenkaan poisteta nyt vallitsevaa henkilöstöpulaa. On välttämätöntä pohtia ja arvioida myös varhaiskasvatuslain toimivuutta tältä osin, Lahtinen summaa lopuksi.