Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet

Kuntaliitto selvitti toukokuussa 2022 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllään varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa. Kyselyllä kartoitettiin kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen periaatteita, erilaisia maksujen alentamiseksi annettuja toimintatapoja ja asiakasmaksukäytänteitä.  

Lisäksi selvitettiin asiakasmaksutuottoja sekä koronapandemiatilanteen vaikutuksia asiakasmaksuihin. Kuntien asiakasmaksukäytänteitä kartoitettiin nyt kolmannen kerran. Kyselyyn vastasi MannerSuomen kunnista 85,7 prosenttia (251 kuntaa).  

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki määrittelee maksujen perimisen pääperiaatteet 

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaan kunnan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa järjestämästä varhaiskasvatuksesta voidaan periä asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. Asiakasmaksulaki ei koske yksityisiä palveluntuottajia. Asiakasmaksulaissa määritellään esimerkiksi periaatteet, milloin kunta voi periä tulojen mukaan korkeinta mahdollista maksua ja missä tilanteissa maksua tulee alentaa.  

- Moni kunta antaa erilaisia maksualennuksia laissa määriteltyä laajemmin, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen. 

- Varhaiskasvatuksessa on tapahtunut paljon muutoksia lyhyessä ajassa, myös asiakasmaksujen osalta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia on sen voimaantulon 1.3.2017 jälkeen muutettu jo kahdesti (1.1.2018 ja 1.8.2021), Lahtinen jatkaa.  

Lakimuutoksissa on alennettu varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja nostamalla tulorajoja ja sisaruksilta perittäviä maksuja on alennettu. Muutosten johdosta kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat alentuneet yli 110 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2016. Vuoden 2016 jälkeen esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen muodostamalla perheellä tuloraja on noussut viimeisimmän tehdyn indeksitarkistuksen jälkeen yli 2200 eurolla 

- Perheiden määrä, joille ei enää kerry tulojen perusteella varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on kasvanut merkittävästi, sanoo Jarkko Lahtinen.

Kyselyyn vastanneista 250 kunnasta lähes kaikki perivät varhaiskasvatuksen osalta asiakasmaksuja (92 %), Manner-Suomessa on kuitenkin 12 kuntaa, joissa ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ollenkaan.

- Maksutuotot ovat kunnille tärkeitä ja niillä osin rahoitetaan varhaiskasvatuksen järjestämistä, Lahtinen summaa.

Osaviikkoisen palvelun tarve nousussa 

Muutoksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja sen kustannuksiin. Kunnissa on jouduttu arvioimaan varhaiskasvatuksen järjestämistä monin tavoin.  

- Kuten kysely osoittaa suurin osa kunnista on siirtynyt erilaisiin tuntiperusteisiin maksukäytänteisiin, Lahtinen sanoo. 

Kunnista saatujen viestien perusteella näyttää siltä, että erilaiset osaviikkoiset palvelun tarpeet ovat lisääntyneet samalla kun kunnat ovat siirtyneet erilaisiin tuntiperusteisiin maksukäytänteisiin. 

- On syytä pohtia, miltä osin esimerkiksi kunnan omat maksujen perimisen ja hyvitysten antamiseen liittyvät käytännöt ruokkivat optimaalista palvelun käyttöä, Lahtinen jatkaa. 

Lisäksi kunnan perimien asiakasmaksujen muutoksilla on vaikutusta myös kunnan maksaman yksityisen hoidon tuen ja mahdollisen kuntalisän sekä palvelusetelin kustannuksiin. 

Kunnissa pyritään toteuttamaan varhaiskasvatusta joustavasti ja tuomaan perheille mahdollisimman edullinen ja perheen lähtökohdista tarkoituksen mukainen varhaiskasvatuspalvelu. Portaittaisilla maksukäytänteillä pyritään siihen, että perheet pystyvät sovittamaan palvelun tarpeensa mahdollisimman hyvin kunnan tarjoamiin palvelukokonaisuuksiin.  

Maksua ei kuitenkaan voida periä toteutuneen käytön mukaisesti, koska varhaiskasvatuksessa on tarkkaan säädelty henkilöstön ja lasten välinen suhde sekä ryhmäkoko. Kunnassa on tiedettävä etukäteen, miten lapset oletettavasti palvelua tarvitsevat.

Tutustu selvityksen tuloksiin täältä: 

• Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut 2022