- kv-tiimin vetovastuu ja tavoitetyö
- kansainväliset verkostot (UCLG, CEMR ja Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi)
- kuntien ja maakuntien EU-KV-verkosto
Tarve kuntien avunannolle Ukrainaan jatkuu - näin kunta voi auttaa
Venäjän hyökkäyssodasta kärsivän Ukrainan tilanne on yhä kriittinen ja vaatii laajaa tukea jälleenrakentamiselle.
Ukrainan kuntaliiton NataliaLazarenko kiittää suomalaisia kuntia tähänastisesta rahallisesta tuesta ja pakolaisten vastaanottamisesta. Lazarenko sanoo kuntien Ukrainassa tarvitsevan edelleen paljon apua, akuutisti lämmityksen turvaamiseen.
- Valmistaudumme lämmityskauteen, mikä on tällä hetkellä ykkösongelmamme Venäjän tuhottua kriittistä infrastruktuuria, Lazarenko kertoo.
Lähestyvää talvea kohti Ukrainassa tarvitaan lämmitysvälineistöä, kuten generaattoreita. Jopa makuupussit ovat tarpeen.
YLE:n ulkomaankirjeenvaihtaja AnttiKuronen muistuttaa, että Ukrainassa yhä asuu paljon ihmisiä ja talvet siellä ovat yhtä ankaria kuin Suomessa.
- Esimerkiksi Harkova on iso kaupunki, josta infra on tuhottu. Kaasu ja kaukolämpö eivät toimi. Sähkö pätkii, Kuronen kuvaa.
- Samaan aikaan meidänkin infra on turvattava Suomessa, mutta tukemalla Ukrainaa turvaamme myös omaa selustaamme, lisää varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija AriKorhonen Kuntaliitosta.
Kuntien roolista keskustelivat eri alojen asiantuntijat Kuntaliiton EU- ja kv-valtuuskuntien vuotuisessa tapaamisessa, International Forumissa 6.10.2022.
Auttamisen muotoja on useita
Suomessa useat kunnat ovat avustaneet Ukrainaa sodan alusta lähtien. Esimerkiksi ystävyyskaupungit ovat lähettäneet lääkkeitä ja rahaa. Oulun kaupunki on ollut mukana turvaamassa ystävyyskaupunki Odessan maailmanperintökohdetta, kertoo Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.
Myös uusia ystävyyskaupunkisopimuksia on solmittu sodan sytyttyä, kuten Turku on tehnyt Harkovan kanssa. Espoo puolestaan on tukenut sisäisten pakolaisten keskittymää, Kryvyi Rihin kaupunkia.
Eri alueet Ukrainassa tarvitsevat erilaista apua. Osa ukrainalaisista asuu yhä taisteluiden lähellä, osa kauempana, mutta ohjusten ulottuvissa. Avun muoto määrittyy kunkin alueen tarpeista.
Mikä on kunnalle oikea tapa auttaa?
Usea kunta pohtii, miten kohdentaa apu Ukrainaan oikealla tavalla. Ulkoministeriön osastopäällikkö Marja Liivala muistuttaa, että sisäministeriö tekee kuntien kanssa yhteistyötä avustusten suhteen.
- Kunnille keskeistä on auttaa pakolaisia Suomessa, joten tarvikkeet on paras kohdentaa Suomeen tulleille ukrainalaisille, Liivala toteaa.
Ulkoministeriöstä korostetaan, että rahallinen tuki Ukrainaan on myös tärkeää. Rahallinen tuki on parasta kanavoida isojen järjestöjen kautta. Paikan päällä Ukrainassa ollut Ylen Kuronen kertoo, ettei ole todistanut avustusten jakamisen väärinkäytöksiä.
Tulevaisuudessa yhteistyö auttamiselle tulee olemaan keskitetympää. Euroopan alueiden komitea on lanseerannut allianssin koordinoimaan Ukrainan jälleenrakentamisen tukea, jota EU ja sen jäsenvaltiot antavat.
Muut avuntarpeet ja jälleenrakentaminen
Lämmityskriisin ohella aineellista pulaa on kouluilla. Jotta lasten koulunkäynti sodan jaloissa voi jatkua, tarvitaan kannettavia tietokoneita. Useilla alueilla koulua ei ole turvallista käydä lähiopetuksessa, vaan opetus järjestetään etäyhteyksillä.
Humanitääriselle avulle on tarvetta siksikin, että useat ovat Ukrainassa työttömiä talouden pysähdyttyä.
- Ukrainan BKT tulee laskemaan yhä. Venäjä jatkaa tuhojaan. Köyhyysastekin tulee vielä nousemaan, Ulkoministeriön Liivala toteaa.
Tuhojen korjaamiseksi tarvitaan jo nyt rakennustarvikkeita, mutta etenkin sitten, kun ukrainalaiset haluavat palata kotimaahansa.
- Suomalainen korkeatasoinen infraosaaminen on isoksi hyödyksi, kun rakennetaan pysyvää infraa, Kuntaliiton Korhonen toteaa.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
- EU-edunvalvonta, erityisesti EU-parlamenttiyhteistyö
- Kuntaliiton EU-viestinnän kehitystyö
- Kansainväliset verkostot (Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi, UCLG ja CEMR)
Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!