Suomen kuntien on varauduttava laajasti talousongelmiin ja turvallisuusuhkiin – valmiudet ovat hyvät 

Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vaikutukset ovat monisyisiä ja kansainvälisiä. Suomen kuntienkin täytyy varautua nyt mahdollisimman laajasti: talousvaikutuksiin, turvallisuuden parantamiseen ja sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamiseen, korostaa varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen. 

Kuntaliitto on kuntien tukena varautumisessa. Olemme koonneet tietopaketin Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksista kuntien toiminnan tueksi sekä lähettäneet kuntiin ja toimialakohtaisiin verkostoihin erillisiä muistioita. 4.3. lähetetyn verkkolähetyksemme tallenne löytyy KuntaTV:n sivuilta. 

Sodan ja pakotteiden vaikutukset näkyvät esimerkiksi yritysten toiminnassa ja sitä kautta kuntien verotuloissa. Eteen voi tulla esimerkiksi tuonnin ja viennin haasteita sekä energiariippuvuuden ongelmia. Kunnissa on tehtävä arvio kunnan toiminnan kannalta kriittisimmistä, keskeisimmistä toiminnoista, joiden on toimittava kaikissa tilanteissa. 

Nyt on syytä painottaa varautumista myös sodan uhkaan. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistussodan uhkaa, mutta sotaan pitää varautua rauhan aikana. Samalla on syytä varautua kriittiseen infrastruktuuriin ja tietojärjestelmiin kohdistuvaan kyber- ja hybridivaikuttamiseen. 

Kun Suomeenkin tulee Ukrainasta pakenevia, kunta on usein ruohonjuuritasolla se viranomainen, jonka puoleen käännytään. Ukrainasta sotaa pakoon lähtenyt voi koko EU-alueella hakea tilapäistä suojelua. Suomessa vastuu on Maahanmuuttovirastolla, jonka verkkosivuilta löytyy lisätietoa tilapäiseen suojeluun hakeutumisesta. 

Kaupungit ja kunnat ovat osoittaneet rahallista ja lääkintävarustetukea Ukrainaan. Myös ystävyyskaupunkisuhteita Venäjälle on jäädytetty. 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurisen mukaan Suomen kunnissa on varsin hyvät lähtökohdat varautumiselle. 2000-luvulla kuntien merkitys varautumisen toimijana on selkeästi tunnistettu ja tunnustettu. Laurisen mukaan ei liene liioittelua sanoa, että Suomi on varautumisen mallimaa. Huoltovarmuusjärjestelymme ovat maailman kärkiluokkaa. Suurten kaupunkien rooli on varautumisessa keskeisin. 

Kunnissa on paljon varautumisosaamista, joskin taso vaihtelee varmaankin jonkin verran kunnittain. Suurissa kunnissa esimerkiksi henkilöstöresurssit ovat tyypillisesti paremmat. Kuntien kannattaa nyt kehittää niitä varautumisen osa-alueita, joissa niillä on puutteita. Tukena ovat esimerkiksi pelastuslaitokset ja aluehallintovirastot esimerkiksi oppain, valmiusharjoituksin ja maanpuolustuskurssein.