Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2022 korona-avustukset maksuun lähipäivinä
Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämät avustukset vuoden 2022 välittömien koronakulujen kattamiseksi laitetaan maksuun vuoden viimeisinä päivinä. Avustukset kirjataan vuoden 2022 tilinpäätökseen, ja ne oikaisevat sote-uudistuksen siirtolaskelmissa käytettäviä nettokuluja.
Avustusta myönnetään laskennallisin perustein koronan aiheuttamiin välittömiin kuluihin: testaukseen, rokottamiseen sekä hoidon aiheuttamiin lisäkuluihin. Lisäksi korvataan muita välittömiä, kuten lisääntyneestä suojavarusteista aiheutuneita kuluja.
Avustusta haki 185 hakijaa, kun osa kunnista oli siirtänyt hakuoikeuden kuntayhtymälle. Kokonaisuudessaan avustuksia jaetaan peräti 460 miljoonan euron edestä; testauksen osuus on lähes puolet. Avustuksilla on siten merkittävä vaikutus kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokulujen kehitykseen vuonna 2022.
Avustus ei kata koronaepidemian hoitoon osallistuneille hoitajille maksettavaa kertakorvausta. Korvaus on sovittu maksettavaksi työmarkkinaosapuolien päätöksen mukaan vuoden 2023 puolella. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaan kertaerä tulee kuitenkin kirjattavaksi vuoden 2022 tilinpäätökseen.
Tieto kirjaamisen kohdentamisesta vuodelle 2022 tuli avustusasetuksen lausuntokierroksen jälkeen. Näkemyksemme mukaan kertaerä pitäisi kuitenkin korjata sote-uudistuksen siirtolaskelmien lopputarkistuksessa vuoden 2023 lopulla.
Hallitus varasi päätöksellään koronan välittömien kulujen avustuksiin vuosina 2021–2022 siirtomäärärahamomentille noin 1,6 miljardia euroa. Vuoden 2022 ja 2021 korona-avustusten maksamisen jälkeen momentin varaus on lähes käytetty, kun vuonna 2021 vastaavia avustuksia maksettiin reilulla miljardilla eurolla.
Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna runsaita avustuksia maksettiin Ahvenmaalle, Lappiin sekä Kainuuseen, jossa välittömien lisäkulujen korona-avustukset kasvoivat peräti reiluun 115 euroon asukasta kohden. Alhaisimmat asukaskohtaiset avustukset kohdistuivat Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueille.
Avustussummien suuruudet määräytyivät käytännössä pitkälti testaus- sekä tautitapausten aiheuttamien suoritemäärien mukaan. Euromääräisesti isoimmat avustukset kohdentuivat kuitenkin sinne, missä väestöä ja tapauksia oli eniten. Suurimmat avustuksen saajat olivat Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä Keski-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymät.
Lähde: STM
Lisätietoja:
kehittämisneuvos Saara Leppinen, 02951 63630, etunimi.sukuni@gov.fi
lakimies Jonna Salmela, 0295 16001 (vaihde), etunimi.sukunimi@gov.fi
Valtionavustushakuun liittyvät kysymykset: koronakorvaukset.stm@gov.fi
Kuntaliitto: Mikko Mehtonen, 050 592 8986, mikko.mehtonen@kuntaliitto.fi