Rakennusvalvonnan hallintokysely: Miten vireillä oleva rakentamislaki vaikuttaa rakennusvalvontoihin?

Suomen Kuntaliitto lähetti kuntien rakennusvalvontojen johtaville asiantuntijoille kyselyn rakennusvalvonnan hallinnon nykytilasta ja kyselyn ajankohtana vireillä olleen maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön uudistuksen vaikutuksista kuntien rakennusvalvontoihin loppuvuonna 2021. Lakiluonnoksessa kaavoitus- ja rakentamislaiksi ehdotettiin mm. rakennusvalvonnan järjestämistä kahden tasoisissa yksiköissä ja laissa säädetyn lupakynnyksen alentamista

Rakennusvalvontatyön järjestämisessä ei vaikuta tapahtuneen juurikaan muutosta vuoden 2017 kyselyn jälkeen

Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät järjestetään annettujen vastauksien perusteella 92 prosenttisesti itsenäisesti omassa kunnassa ja yhteisiä rakennustarkastajia toisen kunnan kanssa oli 12 prosentilla kunnista. Lähes kaikki kunnat olivat tehneet muiden kuntien viranhaltijoiden kanssa epävirallista yhteistyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti.

 Myös työajan jakautuminen on hyvin samankaltaista vuoden 2017 kyselyyn verrattuna. Rakennusvalvontatyöstä keskimäärin 52 prosenttia kuluu rakennusvalvonnan lupa- ja valvontatehtäviin.

Kyselyn perusteella ei voida tehdä tarkkaa arviota rakennusvalvonnan henkilöresurssien määrästä. Karkean arvion perusteella asiantuntijoiden määrä on hivenen kasvanut vuodesta 2017. Yleisesti työvoiman saatavuudessa havaitut haasteet koskevat kyselyn tulosten perusteella myös rakennusvalvonnan tehtäviä. Yleisimpänä työvoimapulan haasteena nimettiin työvoiman saatavuus ja toiseksi yleisimpänä haasteena nähtiin palkkatason houkuttelevuus.

Henkilöstön koulutusrakenteissa eroavaisuuksia erikokoisten yksiköiden välillä

Alle 100 000 asukkaan yksiköissä on keskimäärin eniten rakenneteknisen alemman AMK- tai vastaavan tutkinnon suorittaneita, kun taas yli 100 000 asukkaan yksiköissä yleisin koulutustausta on rakennusalan muu ylempi korkeakoulututkinto, esim. arkkitehti.

Lakimiehiä työskentelee kyselyyn vastanneiden yksiköiden osalta vain yli 20 000 asukkaan rakennusvalvonnan yksiköissä ja alle 10 000 asukkaan yksiköiden rakennusvalvonnoissa ei ole LVI-teknisiä asiantuntijoita lainkaan.

Rakennusvalvonnan lupamaksuilla katetaan viranomaistoiminnan järjestämisen kuluja hyvin vaihtelevasti kuntakoosta riippuen. Noin neljäsosa vastaajista ilmoitti, että maksuilla katetaan noin puolet toimintamenoista. Vastaavasti viisi prosenttia vastaajista ilmoitti tulojen ylittävän toimintamenot. 

Suurin osa ei pitänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa esitettyä lupakynnyksen nostoa tarpeellisena

Kyselyyn vastanneista kunnista 114 (89 %) arvioi kyselyn aikana vireillä olleen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen vaikuttavan kuntien rakennusvalvontojen lupamaksukertymään alentavasti. Keskimäärin vastaajat arvioivat lupamaksukertymän vähenevän 27,5 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista 94, 7 % ei pitänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa esitettyä lupakynnyksen nostoa tarpeellisena.

Vastaajista 83 % ei nähnyt mahdollisena tarjota lisäasiantuntemusta toiselle rakennusvalvonnalle, mikäli kahden tason rakennusvalvontojen malli toteutuisi vireillä olleen maankäyttö- ja rakentamislain kokonaisuudistuksessa esitetyllä tavalla.

Rakennuslupaan käytetystä työajasta keskimäärin 12 % kuluu suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuden arviontiin. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa esitetyn keskitetyn pätevyystodistusjärjestelmän nähtiin pääsääntöisesti vähentävän työmäärää tavanomaista vaativampien suunnittelu- ja työnjohtotehtävien kelpoisuuden arvioinnin osalta. Noin kolmannes (31 %) arvioi, että työmäärä ei vähenisi lainkaan. 

Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa rakennusvalvonnan resursoinnin vertailussa ja toiminnan kehittämisessä. Tuloksia voidaan myös hyödyntää parhaillaan käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.

Tietoja kyselystä:

Kyselyyn saatiin yhteensä 129 vastausta, joista 115 vastasi yksittäisen kunnan puolesta ja 14 kahden tai useamman kunnan puolesta. Vastaajat edustivat yhteensä 151 Manner-Suomen kuntaa, minkä perusteella vastausprosentiksi saadaan 52. Vastanneiden kuntien väkiluku kattaa 48 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Ahvenanmaan kunnat eivät olleet mukana kyselyn kohdejoukossa.

• Pääset lukemaan koko raportin tästä: Rakennusvalvonnan hallintokysely 2022