Puoluejohdon paneelissa perättiin näkemystä kuntakokeiluun — aiheesta ei yksimielisyyttä

Kuvaaja: Ville Palmu.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen peräsi puoluejohdolta vastausta siihen, voisiko erilaistuville kunnille antaa enemmän valtaa ja vastuuta lakisääteisten tehtäviensä toteuttamiseen.

— Haluamme vapautta hakea aidosti uusia tapoja tehdä ja ratkoa paikallisia haasteita. Olemmekin ehdottaneet saavamme enemmän vapauksia kuntiin ja vähemmän rajoja, vaatimuksia ja mitoituksia. Lopputulos ratkaisee, ei se miten säädetään. Oletteko valmiita luottamaan enemmän kuntiin ja antamaan heille liikkumavapautta toimia tehokkaammin ja vapaammin?, Karhunen tiedusteli puoluejohtajilta.

SDP:n puoluejohtaja, pääministeri Sanna Marin ja vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson olivat sääntelyn keventämistä vastaan, kun taas muut puolueiden puheenjohtajat olivat myönteisiä.

— Kunnat tarvitsevat enemmän vapauksia ja enemmän yrittäjyyttä. Kun 90-luvulla luovuttiin kuntien valtio-osuuksien korvamerkinnöistä, on sen jälkeen epätoivoisesti yritetty ohjata kuntia kaavoituksilla ja mitoituksilla. Se on kangistanut kuntien toimintaedellytyksiä, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kommentoi.

— Myönnän, että varhaiskasvatuslain uudistus vedettiin liian kaavamaisesti ja tiukoille.

Sääntelyn purkamista vastustavat peräänkuuluttivat kansalaisten perusoikeuksista kiinni pitämistä.

— Palvelutuottajille pitää olla sellaiset säännöt ja ohjaus, että voimme huolehtia kansalaisten saavan hyviä sote-palveluita, lasten saavan hyvän koulutuksen ja että ihmisistä pidetään huolta. Siitä minä en tingi, että kansalaisten perusoikeuksista pidetään kiinni, Marin kommentoi.

— Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa Suomessa oli pienimmät osaamiserot koulujen välillä. Riippumatta siitä asuuko perhe pienessä vai isossa kunnassa, voi luottaa siihen, että peruskoulu kuuluu maan parhaisiin. Käytännössä on kyse siitä haluammeko taata tasalaatuiset palvelut, Li Andersson täydensi.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoo, että vihreät on valmis kuuntelemaan kuntien viestiä ja ryhtymään keskusteluun aiheesta. Myös Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korosti vuoropuhelua kuntakentän kanssa:

— Meidän pitäisi kysyä kuntapäättäjiltä millaisia kokeiluita halutaan. Yleensä on niin, että kun ihmiset saavat itse ideoida ja olla luovia niin syntyy hyviä ratkaisuja, Henriksson sanoi.

Energiakriisi herätti keskustelun ilmastotavoitteisiin sitoutumisesta

Selviäminen edessä olevasta energiakriisistä on kuntia ensi talvena merkittävästi koskettava aihe. Kuntaliiton selvityksen mukaan 26 prosenttia kunnista on sanonut, että enempiin energiasäästöihin ei ole mahdollisuutta ilman kiinteistöjen kunnon kärsimistä.

—Kunnissa on paras tietämys paikallisesta yritysrakenteesta ja asuvista kuntalaisista ja he voivat mitoittaa sähkönsäästämisen keinot, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi.

— Öljylämmityksestä luopumista on tarkasteltava uudestaan, jos sähköstä on pulaa eikä öljystä niinkään.

Kuvaaja: Ville Almu

Ohisalo peräänkuulutti keskustelua siitä, että ilmastotavoitteisiin ollaan valmiita sitoutumaan. Vasemmistoliiton Andersson oli samaa mieltä sitoutumisen tärkeydestä, jotta yritysmaailma uskaltaa myös sitoutua investointeihin.

— Tarvitsemme ensi talvena energiaa ja tarvitsemme siihen hiiltä ja turvetta. Se ei tarkoita sitä, että pidemmällä aikavälillä luovuttaisiin tavoitteista, kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo kommentoi.

Perussuomalaisten Purran mukaan tavoitteiden realistisuutta olisi kuitenkin tarkasteltava uudestaan:

— Kysymys ei ole siitä uskotko ilmastonmuutokseen, vaan siitä onko Suomen tavoite realistinen ja se ei ole. Suomi on omassa luokassaan ilmastotavoitteessaan. On kuitenkin pakko tehdä priorisointia. Kumpi on olennaisempaa, se että suomalaiset tulevat toimeen vai että pidetään kiinni tavoitteista?

Kuntien osaajapulaan haettiin ratkaisua etenkin koulutuksesta

Osaavan työvoiman saatavuus haastaa kaikkia kuntia. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan se on myös eniten kuntajohtajille työstressiä aiheuttavista tekijöistä.

Osaajapulaan SDP esitti ensisijaisesti työvoimaperäisen maahanmuuton käyttämistä.

— Emme selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa, se on selvää. Seuraavan hallituksen on oltava tässä johdonmukainen. Lupaprosessit ovat yksi kysymys, mutta peräänkuulutan myös laajempaa yhteiskunnallista ilmapiirikeskustelua, Marin kommentoi.

Perussuomalaisten mukaan ratkaisun ei voi olla EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuton edellytys.

— Tärkein keino on laittaa meidän oma ammatillinen järjestelmämme kuntoon. Oleellista on vuoropuhelu yritysten ja elinkeinoelämän kanssa, Purra kommentoi.

Koulutukseen panostamisesta vallitsi myös muiden puoluejohtajien kesken yksimielisyys.

— Nyt on panostettava koulutukseen, koulutukseen ja koulutukseen. Se on avainkysymys siihen, että saamme työmarkkinoille osaajia, Ohisalo kommentoi.

Tuleviin eduskuntavaaleihin lähdettiin julkisen talouden teemalla, kuntien valtionosuuksia ei kuitenkaan haluta leikata

Tulevassa hallituksessa kuntien valtionosuuksien leikkaamista vastustivat kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajat paitsi kokoomuksen Orpo, joka äänesti ehkä-vastauksella.

— Meidän on muutettava Suomen suuntaa, koska hyvinvoinnin rakentaminen velanotolla on saatava pysähtymään, Orpo kommentoi tulevia eduskuntavaaleja.

Myös Purra korosti julkisen talouden tilaa tärkeimpänä tulevan vaalikauden kysymyksenä.

Kunnille lupailtiin myös työrauhaa:

— Sote-uudistuksen soutaminen ja huopaaminen on loppu. Minun lupaukseni kunnille on työrauha, Saarikko kommentoi.

Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa on vuoden ainoa valtakunnan kärkipoliitikkojen välinen keskustelu, jossa pystytään keskittymään vain kuntien asioihin. Keskustelun tärkeyttä korostaa nykyinen kuntien murrosvaihe, taloustilanne sekä vaikea maailmanpoliittinen tilanne.

Puoluejohdon paneelissa Kuntamarkkinoilla keskustelivat pääministeri Sanna Marinin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo sekä Rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Keskustelusta julkaistaan myöhemmin tallenne, joka tekstitetään myös ruotsiksi.

Tallenne löytyy myöhemmin täältä: https://kuntamarkkinat.fi/pjpaneeli/