Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus vuodelle 2023 – Keskeiset kuntapalvelut valtion talousarviossa

Opetus- ja kulttuuritoimen painoarvo kunnissa lisääntyy hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. 19.9.2022 julkistetun valtion talousarvioesityksen mukaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus kuntataloudelle on lisääntymässä vuodelle 2023, lähinnä valtionosuusrahoituksen 3,8 % indeksitarkistuksen vuoksi.

Samaan aikaan myös kuntatalouden toimijoiden kulupuoli tulee nousemaan ainakin mm. palkkaratkaisun, ruoan hinnan sekä toimialan käyttämiin kiinteistöihin kytkeytyvän energiahinnan nousun sekä kuljetuskustannusten kohoamisen vuoksi. Lisäksi esimerkiksi oppivelvollisuuden laajenemisen eteneminen ikäluokka kerrallaan on kunnallisten toimijoiden budjeteissakin huomioitava.  

Budjettilukujen valossa monien kuntien tuottamien opetus- ja kulttuuripalvelujen volyymeihin ei esitetä muutosta. Hallitusohjelmaa on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutettu pikemminkin etupainotteisesti, mikä vähentää uusien menojen lisäystarpeita. Perusopetuksen B1-kielen 1 vuosiviikkotunnin lisäystä kuitenkin esitetään vuodesta 2024 alkaen, ja vuonna 2023 alkaisi opetussuunnitelmatyö.  

Talouden yhä synkkenevien näkymien ja kohoavan velkamäärän voisi arvioida hillitsevän uusia julkisen talouden menopaineita. Kuntaliitto onkin viestinyt siitä, että uusien tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä kunnille tulisi välttää. Laajan tehtäväkokonaisuuden lisäksi kunnat hoitavat monin tavoin meneillään olevia ja tuleviakin kriisejä ja ovat toimijoita myös varautumisessa. Erilaisten kuntiemme voimavarat on tunnistettava.  

Valtionavustusten määrää esitetään toisaalta vähennettäväksi opetus- ja kulttuuritoimessa, kun määräaikaisia laatu- ja tasa-arvoavustuksia ei esitykseen sisälly. 

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja halutaan alentaa 70 miljoonalla eurolla. Kompensaatio kunnille tulisi kuntien yhteisöveron jako-osuuden kautta. Kunnissa muutos edellyttää jälleen toimenpiteitä. Perusopetuksessa esitetään vakiinnutettavaksi sitouttava kouluyhteisötyö, mihin vuoden 2023 rahoitus olisi 3,3 miljoonaa euroa.  

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vahvistetaan, lähihoitajia koulutetaan sekä varataan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauskokeiluun liittyvä rahoitus. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen määrärahoin koulutetaan hoiva-avustajia ja järjestetään työvoimakoulutusta. Henkilöstöpula kriisiyttää tärkeiden peruspalvelujen saatavuuden, joten koulutustarve on ilmeinen ja koskee myös varhaiskasvatusta. Liikuntatoimen rahoituksessa myönteistä on, että liikuntapaikkarakentamisen rahoitusta esitetään lisättäväksi. 

Ukrainalaisten palvelutarve valtion talousarviossa – Palveluntarve ja kustannukset vaikeasti ennakoitavissa 

On erittäin tarpeellista, että kunnille korvataan kustannuksia, jotka palvelutarpeen lisäyksistä tosiasiallisesti joka tapauksessa aiheutuu.  

Ukrainasta maahan saapuvien rahoitus on kuvattu taulukossa. Palvelutarpeet ja aiheutuvat kustannukset erityisesti kunnittain on vaikeasti ennakoitavissa, mutta niiden seuraaminen ja huomioiminen on tarpeen. 

Kustannuspaineet eivät koske kaikkia kuntia, mutta voivat kohdistua joihinkin kuntiin merkittävästikin. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen määrärahassa on esitetty ukrainalaisten koulutukseen liittyvää rahoitusta ja hoiva-avustajien koulutusta koskevaa rahoitusta yhteensä 16 milj. euroa. On erityisen hyvä, että varhaiskasvatuksen osalta rahoitustarve on otettu huomioon, sillä valtionosuusjärjestelmä ei nykyisellään vastaa maahan tulevien palveluiden rahoitustarpeisiin.