Monipaikkaisuusilmiöllä positiivisia vaikutuksia talouteen ja yhteisöllisyyteen kunnissa

Vaikka monipaikkaisuuden vaikutukset arvioidaan positiivisiksi sekä kuntien talouden että yhteisöllisyyden näkökulmasta, ei monipaikkaisia ole osattu hyödyntää vielä täysimääräisesti kuntien päätöksentekoprosesseissa. Monipaikkaisten osallisuuteen ja kausittaiseen työntekoon syvennytään Kuntaliiton Monipaikkaisuus kuntien voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa -tutkimusprojektin (Monivoima)toisen vaiheen tutkimusraportissa. Tutkimus on toteutettu Kuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Tutkimusprojektin ensimmäisessä osaraportissa Monipaikkaisuus kunnissa(2022) tarkasteltiin monipaikkaisuuden merkitystä kun­nille aiempia tutkimuksia ja kuntastrategioita hyödyntäen. Tutkimuksen toinen osaraportti perustuu kuntajohdolle tehtyyn kyselyaineistoon sekä tapaustarkasteluihin monipaikkaisten osallisuudesta ja kausi­työstä. Raportissa on selvitetty monipaikkaisuuden kunnille mukanaan tuomia voimavaroja, haasteita ja mahdollisuuksia sekä kuntakyselyllä että myös teemakohtaisilla kuntaesimerkeillä.

Raportin mukaan tunnetuimmat ja eniten esillä olleet ryhmät ja monipaikkaisuudet muodot eli vapaa-ajan asukkaat ja etätyöläiset, nousivat merkityksiltään tärkeimmiksi. Eniten kuntakohtaista profilointia ilmeni opiskelijoiden ja kausityöläisten kohdalla.

- Monipaikkaisuuden nähdään lisäävän lähes yksimielisesti yritysten tuloja, synnyttävän työpaikkoja ja vaikuttavan myönteisesti työvoiman saatavuuteen. Kuntayhteisölliset vaikutukset näyttäytyvät esimerkiksi järjestötoiminnan piristymisenä ja paikallisidentiteetin vahvistumisena, tiivistää Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tutkimuksen mukaan monipaikkaisuudessa ei ole kyse vain yhdestä trendistä, vaan erilaisista kehityssuunnista ja lukuisista alailmiöistä. Vaikka kunnissa on tunnistettu monipaikkaisuuden kytkeytyminen erityisesti elinvoimaisuuden lisäämiseen, näyttäytyvät monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja haasteet ja niihin sopeutuminen hyvin erilaisina eri kunnissa.

- Tutkijat peräänkuuluttavat kuntien omia selvityksiä monipaikkaisiin ryhmiin ja henkilöihin liittyvistä tyyppipiirteistä sekä rohkeita kokeiluja ja pilotteja monipaikkaisuuden kehittämiseen paikallisella tasolla ja päätöksenteossa, jatkaa Pekola-Sjöblom.