Kuntien yhtenäisestä ohjauksesta on uskallettava irrottautua, painottaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen

Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa on tunnistettu kuntien kehittymisen kannalta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävien kuntien rakentamiseksi. Tässä haastattelusarjassa kysymme kuntajohtajilta, miten tunnistetut ilmiöt resonoivat läpi kuntakentän.

- Vantaalla monikulttuurisuus tuo mukanaan mahdollisuuksia entistä kansainvälisemmän kaupungin rakentamiseen. Kouluissamme kasvaa lapsia ja nuoria, jotka ovat tottuneet toimimaan globaalissa maailmassa, erilaisten kulttuurien ja kielien keskellä, kuvailee Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Vantaalla puhutaan reilusti yli sataa kieltä ja kouluissa opetuksen piirissä kielistä on nelisenkymmentä. Vieraskielisiä kaupungin asukkaista on 23 prosenttia.

- Suuret kaupungit, kuten Vantaa, kantavat merkittävää vastuuta kansainvälisen väestön kotouttamisessa. Tässä tehtävässä onnistuminen heijastuu koko yhteiskuntaan ja vaatii myös valtion suunnalta kaupungeille erityistä tukea.

Viljasen mukaan esimerkiksi valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että maahanmuuttajien määrä kunnassa suhteutuisi aiempaa tarkemmin kotouttamistyöhön saatavien tukien määrään.

Vantaa on pärjännyt kotouttamistyössä hyvin, ja päätöksiä kansainvälisen kaupungin kehittämisen eteen on tehty muun muassa myönteisen erityiskohtelun ohjelman avulla.

- Vantaalla kohdennetaan vuosittain kaksi miljoonaa enemmän tukea viidelle alueelle, joissa alikehityksen kierrettä on tunnistettu. Tämä pitää sisällään muun muassa lisää resursseja alueiden viihtyvyyden kehittämiseen, rakentamiseen, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, digineuvontaan ja järjestötyöhön. Tavoitteena on vähentää vierauden kokemusta ja lisätä kohtaamisen paikkoja kaupungissa.

Täydennyskoulutuksen mahdollisuuksia hyödynnettävä laajemmin

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa keskeinen kuntakenttää koskeva haaste on tunnistettu osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisessa. Vantaa on tällä hetkellä kaupunkien ykkössijalla Suomen työpaikkakehityksessä, ja viidentoista viimeisen vuoden aikana Vantaalle on avautunut noin 32 000 uutta työpaikkaa.

- Pääkaupunkiseudulla uusien opiskelijoiden aloituspaikkoja suhteessa väestön määrään on kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla ja vähemmän myös suhteessa muuhun maahan. Kannatan koulutuspaikkojen lisäämistä niillä alueilla, joissa väestö kasvaa, Viljanen tiivistää.

Kokonaiseen tutkintoon tähtäävien koulutusmahdollisuuksien kehittämisen rinnalla Viljanen korostaa myös täydennyskoulutuksen merkitystä. Täydennyskoulutus tarjoaisi osaamisen vahvistamista esimerkiksi peruskoulututkinnon suorittaneille ja voisi sujuvoittaa myös ulkomailla suoritetun opiskelun entistä parempaa hyödyntämistä.

- Opiskelemaan pääseminen on erittäin tärkeää. Suomen menestyksen taustatekijöihin on kuulunut se, että seuraava sukupolvi on edeltäjäänsä koulutetumpi.

Sosiaaliset innovaatiot syntyvät myös järjestökentällä

Viime vuonna Vantaa valittiin Euroopan nousevaksi innovaatiopääkaupungiksi. Valinnan taustalla oli muun muassa Vantaalla tehty työ sosiaalisten innovaatioiden hyväksi.

- Vantaan sosiaalisiin innovaatioihin kuuluu esimerkiksi vanhemman mahdollisuus opiskella suomen kieltä samoilla tunneilla lapsen kanssa. Tempo-orkesteri-toiminnan myötä lapset ovat päässeet aloittamaan maksuttoman musiikkiharrastuksen, ja Yhteinen pöytä -verkosto tarjoaa sosiaalisen ruokailuhetken ja ruoka-apua sitä tarvitseville kaupunkilaisille, Viljanen kertoo.

Osa kokeiluina lähteneistä sosiaalisista innovaatioista on myös vakinaistettu käytännöiksi Vantaalla. Esimerkiksi Yhteinen pöytä -toiminnalla on oma henkilöstö, vuokratilat ja paikka kaupungin budjetissa. Vahva yhteistyö järjestökentän kanssa auttaa innovaatioiden syntymisessä. Järjestöjen kautta löytyy myös vapaaehtoisia mukaan, ja ruoka-avun jakelussa auttavat esimerkiksi seurakunnat.

- Osallisuuden haasteena läpi Suomen on toisaalta laskeva kiinnostus paikallisvaaleja kohtaan. Vieraskielisten voi olla yhä vaikea tuntea suomalaista vaalijärjestelmää omakseen, Viljanen tarkentaa.

Keskusohjauksen laajentuminen herättää huolta kaupungin investointikyvystä

Käynnissä olevan hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä myös kuntien rahoittamisen perusta muuttuu ja kunnista ja kaupungeista tulee aiempaa riippuvaisempia valtionosuuksista. Esimerkiksi Vantaan budjetista noin 10 prosenttia on tähän saakka rahoitettu valtionosuuksista, mutta hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen määrä tulee nousemaan 30-40 prosentin välille.

- Ison kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on se, miten kaupunki pystyy vastaamaan jatkuviin investointitarpeisiin ja toisaalta huolehtimaan peruspalveluista ja ihmisten hyvinvoinnista. Hyvinvointialueuudistus on tehty käyttötalouden näkökulmasta, Viljanen kertoo.

Edellisellä valtuustokaudella Vantaalle on rakennettu 20 uutta päiväkotia tai merkittävää päiväkodin laajennusta, kaksi tuhannen oppilaan koulua ja 12 merkittävää koululaajennusta. Tänä vuonna uusia päiväkoteja rakennetaan Vantaalle kahdeksan ja ensi vuonna kuusi.

- Vantaalla on tehty investointeja kuuden sadan miljoonan edestä neljässä vuodessa ja kasvavassa, muuttovoittoisessa kaupungissa samansuuntaiseen investointien määrään pitäisi kyetä jatkossakin, Viljanen arvioi.

Valtionosuuksien määrä ei riipu siitä, miten hyvin kaupunki onnistuu toiminnassaan, vaan se määräytyy vuosittain poliittisten päätösten mukaan. Hyvinvointialueet ovat jo lähtökohtaisesti valtion ohjauksessa. Myös yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksessa valtion ohjaus on kasvussa.

- Keskushallinnon laajentuminen edellyttää ministeriöiltä uudenlaista operatiivisen toiminnan johtamista, Viljanen pohtii.

Viljasen mukaan suurten uudistusten keskellä tulisi uskaltaa myös irrottautua aluepolitiikasta ja kuntien yhtenäisestä ohjauksesta.

- Erilaistuvien kuntien hyväksyminen on kuntien tulevaisuuden kannalta välttämätön lähtökohta.

Kuva: Sakari Manninen / Vantaan kaupunki

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa tunnistetut haasteet ja mahdollisuudet on koostettu Kuntaliiton verkostoissa käytyjen keskustelujen, työpajojen, ryhmähaastattelujen, tutkimusten, ennakointiaineistojen ja verkkoaivoriihien pohjalta. Haasteet ja mahdollisuudet suurille kaupungeille ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaliitto.fi/uudet-kestavat-kunnat 

Haastattelun teksti: Aino Lappalainen