Kuntaliiton aluevaaliraportti julkaistu — aluevaaleissa suosittiin oman kunnan ehdokasta

Kuntaliiton uuden 21 erilaista aluevaalia -raportin mukaan useampi kuin kolme neljästä äänestä annettiin oman kunnan ehdokkaalle.

Osuudet vaihtelivat merkittävästi hyvinvointialueiden välillä. Vantaan ja Keravan alueella annetuista äänistä 92,9 prosenttia annettiin oman kaupungin ehdokkaalle ja myös Kymenlaakson alueella yli 90 prosenttia suosi oman kunnan ehdokasta. Toisena ääripäänä on Varsinais-Suomen hyvinvointialue, jossa oman kunnan ehdokkaalle annettujen äänten osuus oli 66,5 prosenttia.

”Hyvinvointialueella sijaitsevien kuntien määrällä oli selvästi vaikutusta siihen, miten paljon oman kunnan ehdokasta äänestettiin. Mitä enemmän kuntia hyvinvointialueella on, sitä pienemmän osuuden äänistä samassa kunnassa asuvat ehdokkaat pääsääntöisesti ovat saaneet”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

Äänten keskittymistä tai hajaantumista alueilla selittää osaltaan myös alueen kuntien ehdokasmäärät, puoluetausta, ehdokkaiden tunnettuus ja muutamilla alueilla myös äidinkieli.

”Varsinkin pienissä kunnissa myös pelko oman kunnan sote-palvelujen tulevaisuudesta on osaltaan heijastunut äänestäjien äänestyspäätökseen ja monesti vahvaan oman kunnan ehdokkaan äänestämiseen”, Pekola-Sjöblom arvioi.

Valituista aluevaltuutetuista runsas neljännes on kuntapuheenjohtajia

Uusista aluevaltuutetuista kaikkiaan 393 toimii kunnassaan joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Kaikista aluevaltuutetuista heitä on 28,5 prosenttia.

Valituista kuntapuheenjohtajistoa edustavista aluevaltuutetuista 99 toimii kuntansa hallituksen puheenjohtajana ja 100 valtuuston puheenjohtajana. Kaikkiaan 43 kunnasta aluevaltuustoon valittiin sekä hallituksen että valtuuston puheenjohtaja.

Päätoimiset ja osa-aikaiset kuntapuheenjohtajat vahvasti edustettuina aluevaltuustoissa

192 kunnasta aluevaltuustoon valittiin vähintään yksi kuntapuheenjohtajistoon kuuluvaa luottamushenkilö.

”Eniten kuntapuheenjohtajiston edustajia valittiin Lahdesta ja Tampereelta, molemmista kunnista kaikkiaan kahdeksan”, Pekola-Sjöblom kertoo.

Kuntaliiton tietojen mukaan kunnallista luottamustehtävää osa-aikaisesti tai päätoimisesti hoitavista henkilöistä 29 (eli 74 prosenttia) oli ehdolla aluevaaleissa. Ehdolla olleista päätoimisista ja osa-aikaisista kuntapuheenjohtajista valtaosa (90 prosenttia) valittiin aluevaltuutetuksi oman alueensa aluevaltuustoon.

”Kuntapuheenjohtajat ovatkin vahvasti edustettuina uusissa aluevaltuustoissa”, Pekola-Sjöblom kommentoi.

Pienissä kunnissa äänestettiin aktiivisemmin

Aluevaalien äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan alle 2 000 asukkaan kunnissa, joissa äänestysaktiivisuus kohosi 51,9 prosenttiin. Vähiten äänestettiin yli 50 000 asukkaan kaupungeissa, joissa äänestysaktiivisuus oli 46,1–46,2 prosenttia.

”Sama trendi oli nähtävissä myös kesäkuun 2021 kuntavaaleissa, jolloin pienissä kunnissa äänestettiin myös suuria aktiivisemmin”, Pekola-Sjöblom kertoo.

Vain kolmella hyvinvointialueella äänestysaktiivisuus nousi yli 50 prosentin

Yhteensä aluevaaleissa äänesti 47,5 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus nousi yli 50 prosenttiin vain kolmella alueella: Pohjanmaalla (53,9), Keski-Pohjanmaalla (51,1) ja Etelä-Pohjanmaalla (50,4). Selvästi matalinta äänestysaktiivisuus oli Vantaan- Keravan hyvinvointialueella (39,3 prosenttia).

Hyvinvointialueiden suurimpien kaupunkien väestömäärä vastaa useilla alueilla vähintään puolta koko alueen väestömäärästä. Tämän takia suurimpien kaupunkien painoarvo koko hyvinvointialueen äänestysaktiivisuuteen on merkittävä.

Pylväsdiagrammi Äänestysaktiivisuus aluevaaleissa 2022 kunkin hyvinvointialueen suurimmassa kaupungissa verrattuna koko hyvinvointialueen äänestysaktiivisuuteen.
Äänestysaktiivisuus aluevaaleissa 2022 kunkin hyvinvointialueen suurimmassa kaupungissa verrattuna koko hyvinvointialueen äänestysaktiivisuuteen.

Suurimpien kaupunkien äänestysaktiivisuus vaihteli Vantaan 38,1 prosentista Kokkolan 49,9 prosenttiin. Kokkolan lisäksi Tampereen, Turun ja Seinäjoen äänestysaktiivisuus nousi runsaaseen 49 prosenttiin.

”Kouvolassa ja Tampereella äänestysaktiivisuus oli hieman korkeampi kuin koko hyvinvointialueen äänestysaktiivisuus. Toisessa ääripäässä on puolestaan Vaasa, jossa äänestysaktiivisuus jäi runsaat viisi prosenttiyksikköä alemmaksi kuin koko hyvinvointialueella”, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista