Kunta onnistuu uudistumaan myös ilman väestönkasvua, tiivistää Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä

Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa on tunnistettu kuntien kehittymisen kannalta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävien kuntien rakentamiseksi. Tässä haastattelusarjassa kysymme kuntajohtajilta, miten tunnistetut ilmiöt resonoivat läpi kuntakentän.

- Haastan ajatusta väestönkasvusta kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin keskeisimpänä mittarina. Älykkäästi kehittyvä kunta voi olla väestöltään pienenevä, kertoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Ajatus väestönkasvusta näyttäytyy edelleen laajalti kunta- ja kaupunkistrategioissa, vaikka väestöennusteet kertoisivat toista. Määtän mukaan väestönkasvuun perustuvaa ajattelua tulisi ravistella läpi kuntakentän.

- Älykkään kehittymisen ei tarvitse pitää sisällään palveluverkon karsimista tai investointien loppumista. Sen sijaan kannatan palveluiden tuottamista uusin tavoin, esimerkiksi mahdollistamalla etäkouluja tai järjestämällä monimuoto-opetusta, Määttä jatkaa.

Tällä hetkellä esimerkiksi perusopetusta ei ole mahdollista järjestää kunnassa edes osittain etäopetuksena, lukuun ottamatta poikkeusolosuhteita korona-aikana. Harvaan asutuilla seuduilla etäopetuksen mahdollisuuksien hyödyntäminen myös ilman poikkeusolosuhteita toisi liikkumavaraa opetustyöhön.

- Tässä olisi paikka lainsäädännön uudistamiselle. Myös erilaiset vapaakuntakokeilut eli uusien, valtion sääntelemästä ohjauksesta riippumattomien toimintatapojen kokeilut, olisivat tarpeellisia.

Joustavuus korostuu pienen kunnan työntekijöiden kyvykkyytenä

Kuhmossa on vuodesta 2013 lähtien tehty työllisyysprojekteja, joissa on keskitytty muun muassa parantamaan työkuntoisuutta ja vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia työnsaantiin. Opinnollistamishankkeiden avulla on kehitetty työympäristöjä siten, että työntekijä on päässyt suorittamaan niissä osa- tai kokonaista tutkintoa.

- Meillä on vahva puutuotesektori ja etätyön mahdollisuudetkin ovat kasvaneet koronan myötä. Viime vuosi oli Kuhmossa muuttovoittoinen. Toki osaajapula on ongelmana myös Kuhmossa, Määttä pohtii.

Kaupungilla työskentelevien ihmisten tärkeäksi kyvykkyydeksi Määttä mainitsee joustavuuden. Pienessä kunnassa työtehtävät muodostuvat paikoin haasteellisemmiksikin kuin isommissa kaupungeissa. Digitalisaation myötä työn painopiste siirtyy rutiininomaisista tehtävistä asiantuntijatyöhön.

- Työntekijällä voi pienessä kunnassa olla samaan aikaan johdettavana aluekokonaisuus, tiimin esihenkilövastuuta ja viestinnän asiantuntijan rooli. Se vaatii monialaista osaamista.

Kuntakeskustaajamien asemakaavat tarvitsevat päivittämistä

Kuhmossa on ryhdytty uudistamaan kuntakeskustaajaman asemakaavaa pala palalta, tärkeimmät alueet ensimmäisenä. Tavoitteena on tiivistää keskustaa ja tuoda olennaiset palvelut keskustan ytimeen vahvistamaan samalla myös kaupan alan yrityksiä.

- Taajamia voidaan kehittää myös esimerkiksi purkamalla niitä kiinteistöjä, jotka eivät ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Tilalle voidaan suunnitella hyvinvointia tukevia viheralueita ja puistoja. Toimitiloja voidaan muuttaa yhteiskäyttötiloiksi, Määttä listaa.

Vaikka kuntalaiset pääsevät Kuhmossakin osallistumaan uuden kaavan suunnitteluun, sisältyy kuntakeskuksen muuttamiseen kuntalaisten näkökulmasta usein myös haikeutta. Pienen kunnan asemakaava on voinut pysyä muuttumattomana useita vuosikymmeniä, ja kuntalaisille on kertynyt muistoja erilaisista kohteista.

- Historiallisuus ja kerroksellisuus kunnassa on tärkeää, mutta samalla on kyettävä tekemään tilaa myös uusien muistijälkien luomiselle. Ajattelen, että seuraavien sukupolvien kokemuksia ja muistoja ei voi latistaa muistuttamalla siitä, kuinka ”ennen oli paremmin”.

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen tarvitaan kannusteita

Kuhmon pinta-alasta noin puolet kuuluu valtiolle. Kuhmossa on paitsi luonnonsuojelullisesti merkittäviä alueita, myös esimerkiksi Kainuun prikaatin suurin harjoitusalue, Vuosangan ampuma-alue. Tämän vuoksi sekä EU:lta tulevia metsäpoliittisia päätöksiä että turvallisuuspoliittisia ratkaisuja seurataan Kuhmossa tarkasti.

- Esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen Kuhmoon on turvallisuuspoliittisista syistä hankalaa. Tämä on yhteydessä myös kaupungin mahdollisuuksiin kartuttaa kiinteistöveron tuottoja, Määttä kertoo.

Määtän mukaan niitä kuntia, jotka eivät pysty investoimaan esimerkiksi tuulivoimaan, tulisi erilaisten rahoitusmuotojen avulla kannustaa muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkopuistojen, rakentamiseen ja hyödyntämiseen.

Tällainen voisi olla esimerkiksi Itä-Suomen alueelle suunnattu energiainvestointeihin kannustava rahoituskokonaisuus. Suoraa rahallista kompensaatiota esimerkiksi tuulivoimamahdollisuuden menettämisestä Määttä ei kannata. Myös yksittäiset hankehaut ovat pienten kuntien näkökulmasta usein vaativia.

- Hankkeiden hallinnointi vie huomattavasti työaikaa niin kunnissa kuin ministeriöissä. Ajattelen, että hankerahoituksen saamisen tulisi olla hallinnollisesti aikaisempaa kevyempää. Pieni kunta ei välttämättä ole aina sopivin hankehallinnoija, vaan kuntien kehittymisen kannalta tärkeitä hankehakuja ja hankkeiden hallinnointia voisi laajentaa sellaisille toimijoille, joilla on riittävästi resursseja hankkeiden läpivientiin.

Kuva: Kerttu Komulainen

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa tunnistetut haasteet ja mahdollisuudet on koostettu Kuntaliiton verkostoissa käytyjen keskustelujen, työpajojen, ryhmähaastattelujen, tutkimusten, ennakointiaineistojen ja verkkoaivoriihien pohjalta. Haasteet ja mahdollisuudet pienille kunnille ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaliitto.fi/uudet-kestavat-kunnat 

Haastattelun teksti: Aino Lappalainen