Kunnan päätöksentekoon tarvitaan ihmisiä, joilla on annettavaa kunnan kehittämiseen, korostaa Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen

Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa on tunnistettu kuntien kehittymisen kannalta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävien kuntien rakentamiseksi. Tässä haastattelusarjassa kysymme kuntajohtajilta, miten tunnistetut ilmiöt resonoivat läpi kuntakentän.

Naantalilla on perinteisesti myönteinen julkikuva paitsi matkailumahdollisuuksien myös vakaan kuntataloutensa puolesta. Viime aikoina taloudellisen kestävyyden rinnalle kaupunki-identiteettiä rakentamaan on nostettu entistä vahvemmin myös ekologisen kestävyyden teemat, joille saaristomeren läheisyys tarjoaa alustan. 

– Naantalissa tehdään hyvää työtä ympäristönsuojelun eteen. Ajattelen, että tämän työn esiin nostaminen auttaa myös nuorempia sukupolvia kiinnittymään kaupunkiin, Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen kertoo.

Myös sosiaalinen kestävyys noussee jatkossa tärkeäksi kaupunki-identiteetin ulottuvuudeksi. Kaupunkilaisten kasvava ikääntyminen tuo mukanaan haasteita, mutta voi luoda samalla pohjaa uusille yhteisöllisyyden muodoille. 

Sote-uudistuksen myötä kuntalaisten keskeiset terveydenhoitopalvelut tarjotaan hyvinvointialueella ja myös maksetaan hyvinvointialueen varoilla. Tämän seurauksena kunnan painopiste kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä siirtyy esimerkiksi sivistyksen, kulttuurin ja elinympäristön kehittämiseen.

– Jatkossa kunnan organisaatio on aiempaa suppeampi eikä kaikkia kunnan toimintoja esimerkiksi Naantalin noin 20 000 asukkaan kehyskaupungissa kannata tuottaa itse. Tämä vaikuttaa myös luottamushenkilökoneistoon ja päätöksentekoon.

Leppäsen mukaan uudistuvassa kunnassa napakka organisaatio ja hyvän johtamisen merkitys korostuvat. 

– Kunnan päätöksentekoon tarvitaan motivoituneita ihmisiä, joilla on annettavaa kunnan kehittämiseen. Jokaisella kuntapäättäjällä tulisi olla hyvä kuva kunnan kokonaisuudesta päätöksenteon perustana.

Maltillinen kasvu helpottaa palveluiden suunnittelua

Naantalissa uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin vuosittain noin 150 asukkaan verran. Verrattuna voimakkaan kasvun kehyskuntiin, Naantalissa maltillinen kasvu tekee mahdolliseksi sen, että esimerkiksi maankäytön ja palveluverkkojen suunnittelussa pysytään tilanteen tasalla.

– Pystymme ottamaan Naantaliin tulevat asukkaat hyvin vastaan, ja kaupungin taloudellisen kestävyyden johdosta palvelujen taso on korkea.

Naantalissa uusien asuntojen kaavoittaminen on painottunut omakotitalorakentamiseen. Tontit ovat kysyttyjä, mutta omakotitalojen rakentaminen on myös kallista kuntalaisille. Jatkossa Naantalissa on tarkoitus edistää myös kerrostalorakentamista, joka voisi tuoda lisää elinvoimaa keskustaan.

– Rakentamiseen liittyvät päätökset ovat yksi tärkeimmistä kunnan dynamiikkaa ohjaavista keinoista, Leppänen kertoo.

Kehyskunta ja keskuskaupunki kehittyvät yhteistyössä

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa kehyskuntien haasteeksi on tunnistettu kaupunkipolitiikan ulkopuolelle jääminen. Tämä resonoi myös Naantalin kaupunginjohtajan Laura Leppäsen havaintojen kanssa. Turun kaupunkiseudulla on vastikään perustettu kuntayhtymä yhteistyön vahvistamista ja poliittista keskustelua varten. Yhteistä edunvalvontaa tarvitaan muun muassa valtion rahoittamien kehittämisinvestointien takia.

– On tärkeää, että kaupunkiseudulta tulee yhteinen viesti valtakunnallisen tason päätöksentekoon, Leppänen tiivistää. 

Leppänen näkee yhteisen viestinviejän roolin myös maakuntien liitoilla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että maakuntien liitot tietävät hyvin, mitä kunnissa milloinkin on meneillään. 

Kaupunkiseudulla yhteisen tekemisen paikkoja löytyy Leppäsen mukaan myös maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusmenettelyn eli MAL-sopimusten puitteista.

–    MAL-prosessissa voitaisiin käydä entistä vahvemmin keskustelua ja vuorovaikutusta keskuskaupungin ja kehyskuntien kanssa. Ajattelen, että on sekä keskuskaupungin että kehyskuntien etu, että keskuskaupunki menestyy. 

Leppänen nostaa kaupunkiseudun kehityshankkeista esimerkeiksi Turun tunnin junan ja E18-tien rakentamisen Naantalin satamasta koko kaupunkiseudulle. Myös seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen lisää alueella asuvien mahdollisuuksia nauttia yhtäläisesti esimerkiksi keskuskaupungin kulttuuripalveluista ja kehyskunnan luonnonläheisyydestä. Leppänen korostaa myös tilankäyttöpalveluiden, kuten liikuntapaikkojen, kehittämistä yhteistyössä kaupunkiseudun kanssa. 

– Kehyskunnassa tekemisen mittakaava on erilainen kuin keskuskaupungissa. Yhteistyö tuo kaikille enemmän kuin kuntien kilpailu toisiaan vastaan. Myös digitalisaation alueella yhteistyötä tarvitaan, sillä kunnat ovat usein liian pieniä kehittämään hankkeita itsenäisesti.

Työn vaikuttavuuden mittaaminen tärkeää myös kunnissa

Kansainvälisten osaajien houkuttelu ei vielä vaikuta tuovan ratkaisua kuntakentän akuuttiin työntekijäpulaan, ja kilpailua työntekijöistä joudutaan käymään myös Naantalissa. Esimerkiksi kysyntää opettajien, kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden osaamisesta on jatkuvasti. 

Erilaisilla yhteistyörakenteilla on mahdollista toteuttaa tiettyä erityisosaamista vaativan työn, kuten talouspalvelujen, järjestämistä kuntien kesken. Turun kaupunkiseudulla tehdään vahvaa yhteistyötä myös ammatillista koulutusta järjestävän Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekon kanssa, ja alueella toimivien yritysten työvoiman tarvetta seurataan aktiivisesti.

– Muutamien kymmenien tuhansien asukkaiden seutukaupungeissa myös kuntajohto on usein helposti lähestyttävä, jolloin kuntien yhteistyö helpottuu ja arjen haasteita voidaan miettiä yhdessä.

Osaajapulan ratkomisessa Leppänen korostaa sekä työntekijöistä huolehtimista että esimiestyön tukemista. Johtamisen kehittäminen vaatii Leppäsen mukaan lisää aikaa johtamistyöhön.

– Kaipaisin myös enemmän kysymyksiä ja mittarointia siitä, miten työtä kunnassa voitaisiin tehdä entistä vaikuttavammin.

 

Haastattelun teksti: Aino Lappalainen

Kuva: Petra Sundell

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa tunnistetut haasteet ja mahdollisuudet on koostettu Kuntaliiton verkostoissa käytyjen keskustelujen, työpajojen, ryhmähaastattelujen, tutkimusten, ennakointiaineistojen ja verkkoaivoriihien pohjalta. Haasteet ja mahdollisuudet kehyskunnille ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaliitto.fi/uudet-kestavat-kunnat.