Jopa 80 % suomalaisista asuu ilmastotavoitteen asettaneessa kunnassa

Tiesitkö, että jopa 80 % suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite? Tämä ja muut kuntien ilmastotyön faktat selviävät Kuntaliiton, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Luonnonvarakeskus LUKEn asiantuntijoiden toteuttamasta kuntien ilmastotyön selvityksestä, joka kertoo ilmastopolitiikan vakiintumisesta kunnissa. Esimerkiksi kuntien ilmastoasiantuntijoiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana.

Kuntaliitto on selvittänyt kuntien ilmastotyöntilaa vuosina 2009, 2012 ja 2015. Loppuvuodesta 2021 tehty kysely kuntien ilmastoasiantuntijoille tarjoaa siis tuoreen näkökulman, kuinka kuntien harjoittama ilmastopolitiikka on kehittynyt vuosien saatossa. Kyselyyn vastasi 105 asiantuntijaa, jotka edustivat 96:tta kuntaa.

Ilmastotyö yleisempää isommissa kunnissa - Pohjois-Suomen kunnat aktivoituneet viime vuosina

Selvityksen mukaan ilmastotyö on sitä yleisempää, mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Enemmistöllä yli 10 000 asukkaan kunnista on asetettuna ilmastotavoite, kun taas tätä pienemmillä kunnilla ilmastotavoite on harvinaisempi. Etelä-Suomessa ilmastotyötä on tehty jo pidempään, mutta myös Pohjois-Suomessa kunnat ovat aktivoituneet ilmastotyöhön erityisesti viime vuosina.

Väkiluku korreloi myös kunnan käytössä olevien resurssien kanssa, mikä onkin suurin haaste kuntien ilmastotyölle. Jopa 80 % selvitykseen vastanneista piti ilmastotyön resursseja aivan liian pieninä. Noin neljännes vastaajista puolestaan kannatti kuntia velvoittavaa ilmastolainsäädäntöä, mikä voisi auttaa myös ilmastotyön resursoinnissa.

Käytännön toimet ilmastonmuutoksen hillintään yleisimpiä kuin varautuminen

Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa yleisemmin ilmastonmuutoksen hillintään eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kunnissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joka tarkoittaa erilaisiin ilmastonmuutoksesta johtuviin riskeihin kuten sään ääri-ilmiöihin varautumista, on vielä alkutekijöissä useimmissa kunnissa.

Kunnat kuitenkin luottavat omiin ilmastotavoitteisiinsa jopa enemmän kuin kansallisiin tavoitteisiin. Suurimmiksi haasteiksi kuntien ilmastotoimien toteuttamiselle vastaajat kokivat resurssien puutteen, päättäjien vähäisen kiinnostuksen sekä ilmastokeskustelun polarisaation.

”Kyselyn tulokset vahvistavat sen, että kuntien tavoitteellinen ilmastotyö on laajentunut parin viime vuoden aikana. Resurssointi on kuitenkin haaste tavoitteiden toimeenpanolle. Lisäksi ilmastopolitiikan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa, mikä vaikuttaa kuntien ilmastoyön toteutukseen.”, kertoo Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen.

Selvityksen tulokset ovat luettavissa alla olevasta tiivistelmästä. Kyselytulosten yhteenvetoraportti valmistuu lähiaikoina.