ILMAVA-valmennus: Vertaisarvioinnista uutta vauhtia suurten kaupunkien ilmastotyöhön
Lahti, Tampere ja Turku ovat edenneet viime vuosina ilmastotyössään vauhdikkaasti ja kovin tavoittein. Kaupungit aikovat saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään ensi vuosikymmenen vaihteessa, Lahti jo vuoteen 2025 mennessä. Ulkopuolisen silmin kaupunkien väliset asetelmat ilmastotyössä vaikuttavat suorastaan kilpailuhenkisiltä. Niin totista kamppailu ilmastoasioissa ei kuitenkaan ole, etteivätkö vertaiset voisi jakaa keskenään kokemuksiaan ja oppia toisiltaan uutta.
ILMAVA-hankkeeseen osallistuneet suuret kaupungit toteuttivat kehittämistehtävänään ilmastotyön vertaisarvioinnin. Arviointi kohdistui kolmeen osa-alueeseen, joita olivat konsernijohtaminen, kaupungin ja elinkeinotoimijoiden välinen yhteistyö sekä sosiaalisen pääoman hyödyntäminen ilmastotyössä. Lahdessa konsernijohtamisen sijaan arvioinnin kohteeksi otettiin hankintatoimi, koska konsernin ilmastojohtamista oli arvioitu vasta hiljattain. Vertaisarviointi koostui toimijoiden tekemistä itsearvioinneista sekä kaupunkien ilmastotyötä tekevien avainhenkilöiden keskinäisistä haastatteluista.
Turussa ilmastotyötä laajennetaan uusille urille
Turussa kaupungin ilmastosuunnitelmaa toteutetaan koko konsernin voimin. Kaupungin ilmastojohtajana toimiva Risto Veivo johtaa kuuden asiantuntijan muodostamaa Ilmasto ja ympäristö -yksikköä, jonka tehtävänä on edistää kaupungin ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan ohjausta. Työssä on kyse ennen kaikkea laajojen kokonaisuuksien hahmottamisesta sekä niiden integroimisesta toimialojen operatiiviselle tehtäväkentälle. Käytännön tekemisen tasolla konserniyhtiöille on annettu iso rooli ilmastotoimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa.
Veivon mukaan kaupungin ilmastotyön valtavirtaistamisessa on saavutettu viime vuosina paljon edistystä, tosin monia haasteitakin riittää vielä ratkottavaksi. Kaupungin päästöjen määrää on onnistuttu vähentämään tähän mennessä jo alle puoleen vuoden 1990 tasosta. Turussa on yhteensä 27 strategista konserniyhteisöä, joten työsarkaa ilmastotyön edistämisessä on monella eri rintamalla. Jo vuosia tavoitteellista ilmastotyötä tehneessä kaupungissa ”matalalla roikkuvat hedelmät” on jo suurelta osin poimittu. Veivon mukaan etenkin energiaratkaisujen kehittäminen on tarjonnut menneinä vuosina monille kaupunkikonsernin yhtiöille luontevan ja helpon tarttumapinnan ilmastotyöhön osallistumiseen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat hänen mukaansa Turku Energia Oy, Turun Kaupunkiliikenne Oy sekä Turun Ylioppilaskyläsäätiö.
Nyt kaupungin ilmastotyössä käännetään katsetta koko ajan vaikeammin hahmotettaviin, mutta silti potentiaalisiin päästövähennyskohteisiin. Tässä suhteessa Veivo nostaa hyviksi esimerkeiksi Turun Satama Oy:n sekä yleisemmällä tasolla monet sellaiset konserniyhteisöt, jotka kohtaavat paljon kansalaisia toimintansa kautta. ”Etenkin näissä meillä on vielä mahdollisuuksia jäljellä”, toteaa Veivo. Aivan kaikkea kaupungin toimintaa ei ole kuitenkaan edes mielekästä saattaa tarkan seurannan piiriin. Asiassa joudutaan Veivon mukaan toisinaan pohtimaan järkevää panoksen ja tuotoksen suhdetta. ”Tärkeintä kuitenkin lopulta on, että päästöt kokonaisuudessaan vähenevät”, hän muistuttaa.
Konsernin oman ilmastotyön ohella Veivo pitää tärkeänä kehityskohteena myös ilmastotavoitteiden viemistä vahvemmin seudun elinkeinoelämän agendalle. Turku on parhaillaan mukana Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta osarahoitetussa hankkeessa, jossa pyritään vahvistamaan ilmastonäkökulmaa yhteistyössä meriklusterin kärkiyritysten kanssa. ”Vertaisarvioinnin tulokset tarjosivat meille tähän prosessiin paljon hyviä näkökulmia”, Veivo sanoo.
Kaupunkien ilmastotyöhön nivoutuu koko ajan myös uusia elementtejä. Enää kyse ei ole pelkästään suoraviivaisesta hiilidioksiditonnien vähentämisestä, vaan yhä kokonaisvaltaisemmasta kestävän kehityksen edistämisestä. Etenkin luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä on tullut viime vuosina nopeasti hyvin tärkeä osa kaupunkien ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa.
Turussa kokonaisvaltaisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan haasteisiin on jo tartuttu määrätietoisesti. Risto Veivon mukaan kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteena on saavuttaa koko organisaation läpäisevä ilmasto- ja ympäristövastuun järjestelmä. ”Sellainen, jota vastuulliset yrityksetkin käyttävät”, hän kuvailee. Toistaiseksi tavoitteen saavuttaminen vaati vielä rutkasti lisää systemaattisuutta. ”Tekemistä on paljon, mutta siihen suuntaan pyritään koko ajan menemään”, Veivo toteaa.
Tampere lisää ilmastotyössään vuoropuhelua yritystoimijoiden kanssa
Turun tapaan myös Tampereella on halua tiivistää kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistä ilmastotyötä. Seudulta löytyy runsaasti ilmastotyöhön sitoutuneita yrityksiä. Kaupungin ympäristö- ja kehitysjohtajana toimiva Kari Kankaala arvioi, että kaupungin ja yritysten yhteisessä ilmastotyössä olisi varaa edetä nykyistä pidemmällekin. Kaupungin puolelta vastuutahona asiassa toimii Business Tampere. Meneillään olevan ilmastotiekartan päivityksen yhteydessä keskustelua yritysten suuntaan aiotaan lisätä. ”Haluamme jatkossa pohtia yhdessä, löytäisimmekö nykyistä enemmän strategista yhteistyötä ilmasto- ja ympäristöasioissa”, Kankaala sanoo.
Vaikka yritykset päättävät toiminnastaan viime kädessä itsenäisesti omien liiketoimintaratkaisujensa puitteissa, ei kaupungin rooli asian edistämisessä ole Kankaalan mielestä vähäinen. ”Voimme toimia hyödyllisenä alustana asian esilletuomisessa ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa”, hän sanoo. Tärkeä tavoite Tampereella on Kankaalan mukaan myös se, että yritysyhteistyöhön saadaan mukaan nykyistä enemmän eri toimialoja. Tällä hetkellä kaupungin yritysyhteistyössä painottuvat melko vahvasti etenkin kiertotalouden ja konepajateollisuuden toimijat.
Tampere sai vertaisarvioinnissa hyvää palautetta etenkin toimivasta ilmastotyön strategisesta johtamisesta sekä edistyksellisestä ilmastobudjetoinnista. Kankaala vaikuttaakin tyytyväiseltä kaupungissa otettuihin askeliin ilmastojohtamisen edistämisessä. Toisaalta monet asiat vaativat hänen mukaansa vielä hienosäätöä, kuten esimerkiksi hankintojen ilmasto- ja kestävyyskriteerien kehittäminen. Etenkin nopea teknologinen kehitys tuo investointien suunnitteluun mukaan paljon epävarmoja muuttujia, Kankaalan sanoin ”edellä pakoon juoksevia asioita”. Esimerkiksi sähköbussit olivat vielä joitakin vuosia sitten hyvin kalliita kaupunkiliikenteen ratkaisuja, mutta tänä päivänä tilanne on jo täysin toinen.
Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta valmistui yhteistyössä kaupungin palvelualueiden ja eri yksiköiden kanssa keväällä 2020. Valmistelutyöhön liittyi Kankaalan mukaan paljon uuden opettelua ja etenkin erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi aiheutti paljon päänvaivaa. Tänä vuonna toteutettavassa tiekartan päivitystyössä asioita halutaan esittää täsmällisemmin sekä tavoitetasojen että vaikuttavuusarvioinnin osalta. ”Toisella kierroksella pyrimme ennen kaikkea yhtenäistämään käytäntöjä”, sanoo Kankaala. Opettelua kaupunkiorganisaation ilmastotyössä on osaltaan vaatinut myös oikeanlaisten toimintaroolien sisäistäminen. Kankaalan mukaan monelle yksikölle oli alussa uutta se, että ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikön roolina on toimia tukipalveluna eri yksiköissä tehtävälle ilmastotyölle. ”Vastuu varsinaisesta tekemisestä on lopulta yksiköillä itsellään”, muistuttaa Kankaala.
Tampereen osalta vertaisarviointi nosti esille kysymyksen siitä, miksi kaupungin vahva ilmastotyö ei näy selvemmin kaupungin ulkoisessa viestinnässä. Kankaalan mukaan Tampereella on kyllä tiedostettu, että etenkin Lahti ja Turku ovat kirineet viime vuosina edelle ilmastotyönsä esilletuomisessa. Toisaalta hän kokee, että Tampereella painopistettä on haluttu pitää myös osin tietoisesti konkreettisessa ilmastotyön edistämisessä, ei niinkään siitä viestimisessä. Kankaalan mukaan arvioinnissa esille nousseet huomiot ovat kuitenkin lisänneet pohdintoja kaupungin ilmastoviestinnän vahvistamisesta jo lähitulevaisuudessa.
Viestinnän ohella Tampereen ilmastotyön toiseksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi Kankaala nimeää asukasosallisuuden vahvistamisen. Hänen mukaansa asukkaiden ääntä kuullaan jatkossa yhä enemmän etenkin kuluttamiseen, liikkumiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyvien kehittämisteemojen työstämisessä.
Juhlavuosi toi Lahdelle mainetta ja lisäresursseja kehittämiseen
Lahdella on takanaan antoisa vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Nimitys toi mukanaan huomattavia resursseja sekä kaupungin viestintään että moniin konkreettisiin hankkeisiin. Kaupungin muodonmuutos perinteisestä teollisuuskaupungista tunnustuspalkintoja kerääväksi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi on ollut nopea ja monessa suhteessa poikkeuksellinen. Green Capital -brändin varaan on hyvä rakentaa myös tulevia yhteistyökuvioita, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kaupungin ympäristöneuvontapäällikkönä toimiva Päivi Sieppi on hyvin tyytyväinen kuluneen vuoden antiin. Etenkin mittavilla viestintäpanostuksilla on hänen mukaansa kyetty lisäämään todella paljon ihmisten tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöasioissa. ”Tehty työ auttaa meitä varmasti myös tulevina vuosina, kun joudumme operoimaan huomattavasti pienemmillä resursseilla”, hän uskoo. Juhlavuoden toimintojen organisointi toteutettiin Kestävä Lahti -säätiön luotsaamana. Pelkästään asukkaiden, yhdistysten ja yritysten ruohonjuuritason ympäristöhankkeita säätiö rahoitti viime vuonna yli kahdeksankymmentä.
Lahdessa asukkaiden osallistuminen kaupungin kehittämiseen on ollut jo pitkään aktiivista. Siepin mukaan hyviä kokemuksia kaupunkilaisten osallisuudesta on saatu esimerkiksi maankäytön ja liikenneratkaisujen suunnittelussa. Asiaan panostamisesta kertoo paljon sekin, että kaupunki on palkannut vuorovaikutussuunnittelijoita edistämään erilaisten toimijoiden näkökulmien huomioonottamista. Siepin mukaan asukasosallisuuden isoa roolia kaupungin kehittämistyössä ei välttämättä kuitenkaan hahmoteta kaupunkikonsernissa riittävän hyvin. ”Olisi tärkeää, että virkahenkilömme ymmärtäisivät paremmin tekemämme asukastyön laajuuden. Se auttaisi varmasti hahmottamaan paremmin myös asian merkityksen kaupungin strategisessa kehittämisessä”, hän miettii.
Siepin mielestä toinen tärkeä kehittämiskohde Lahdessa on asukkaille suunnatun ilmasto- ja ympäristöviestinnän terävöittäminen. Myös vertaisarviointi antoi viitteitä siitä, että kaupungin toteuttamassa asukasviestinnässä on kehittämisen varaa. Asiaan aiotaan tarttua tämän vuoden aikana yhteistyössä kaupungin viestintä- ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa.
ILMAVA-hankkeessa tehdyn vertaisarvioinnin perusteella Lahden hankintatoimea ylläpidetään kaupungin kokoon nähden suhteellisen pienillä resursseilla. Arvioinnin mukaan kaupungin hankintapolitiikkaan tarvittaisiin myös nykyistä strategisempaa ja tavoitteellisempaa otetta. Nykytilanteen jatkuessa vaarana on, että laaja-alainen ilmastonäkökulma ei välity tarpeeksi tehokkaasti osaksi kaupungin kehittämistyötä.
Sieppiä arviot hankintatoimen kehittämistarpeista eivät yllättäneet. Hänen mukaansa kaupungin hankintaresurssit ohenivat merkittävästi, kun alan asiantuntemusta siirtyi muutama vuosi sitten perustettuun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään. ”Arviointi vahvisti ymmärrystämme, että asiantilan parantamiseen on kiinnitettävä huomiota”, pohtii Sieppi. Hankintatoimen resurssihaasteista huolimatta Lahdessa on hänen mukaansa otettu viime vuosina tärkeitä askelia ilmasto- ja talousjohtamisen yhteensovittamisessa. Hyvänä vauhdittajana asian edistämisessä on toiminut mm. Ympäristöministeriön koordinoima Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen -hanke (REETTA).
Sieppi kokee suurten kaupunkien ilmastotyön vertaisarvioinnin hyödylliseksi kokemukseksi, vaikka tulokset eivät suuria yllätyksiä Lahden osalta tarjonneetkaan. ”Ulkopuolinen arviointi auttoi sanoittamaan kehittämiskohteitamme. Se helpottaa varmasti niihin tarttumista käytännössä”, pohtii Sieppi. Toinen arvioinnin keskeinen hyöty liittyi Siepin mukaan kokemusten ja toimintamallien jakamiseen kaupunkien välillä. ”Tämä oli todella arvokasta, koska arkisessa työrytmissä ei ehdi millään seuraamaan riittävästi muiden kaupunkien tekemisiä”, summaa Sieppi.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.