ILMAVA-valmennus: Padasjoki verkostoituu ja kytkee ilmastoteemat osaksi kunnan viestintää

”Yhteistyötä tarvitaan etenkin ilmastotyöhön liittyvän asiantuntemuksen vahvistamiseksi”, sanoo kunnanjohtaja Petri Koivula.   

Vajaan kolmen tuhannen asukkaan Padasjoki kuuluu kuntien ilmastotyön konkarien joukkoon. Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat -verkostoon kunta liittyi mukaan jo vuonna 2008. Hinku-toiminta jatkuu kunnassa edelleen, mutta nykyisin ilmastoasioita viedään eteenpäin myös monilla muilla yhteistyön areenoilla.

Pienissä kunnissa ilmastotyötä kannattaa edistää verkostojen voimalla aina kun se on mahdollista. Padasjoen Kunnanjohtaja Petri Koivulan mielestä Päijät-Hämeen alueen kuntien hyvin toimivat yhteistyösuhteet tarjoavat hyvän lähtökohdan myös ilmastoasioiden edistämiselle. Esimerkiksi kuntajohtajien vuoropuhelu on seudulla varsin aktiivista, samoin hallinto- ja sivistysjohtajien. Ilmastojohtamisen osalta verkostojen toimintaa voisi Koivulan mielestä kehittää vielä nykyistä pidemmälle. ”Kaikkien asiantuntemus varmasti vahvistuisi, jos ilmastoaiheita vain tuotaisiin aktiivisesti esille näihin olemassa oleviin yhteistyömuotoihin”, pohtii Koivula.

Julkisessa keskustelussa korostetaan usein pienten kuntien ja suurten kaupunkien eroja ilmastotyön lähtökohdissa. Koivula ei pidä eroja käytännön tekemisen kannalta kuitenkaan kovin merkittävinä. ”Meidän infrastruktuurimme on toki vähän pienempää. Mutta periaatteessa täysin samojen asioiden parissa tehdään töitä kuin isommillakin paikkakunnilla”, toteaa Koivula. Pienen kunnan etuna hän pitää ilmastotyön johtamisen suoraviivaisuutta. Suurimpana haasteena näyttäytyy lukuisten hallittavien asioitten  kasautuminen yksille ja samoille henkilöille. ”Ilmastotyön kaltaisissa monimutkaisissa asioissa kaikkien näkökulmien huomioonottaminen on johtamisen kannalta välillä haasteellista”, sanoo Koivula.

”Mieluummin tehdään asiat kerralla oikein”

Vaikka ilmastotyötä on tehty Padasjoella jo kauan, riittää haasteita ratkottavaksi vielä tulevillekin vuosille. Koivula toivoo, että toistaiseksi lähinnä suurten kaupunkien kehittämää ilmastobudjetointia päästäisiin toteuttamaan lähitulevaisuudessa myös Padasjoella. Suunnitelmissa korostuvat etenkin ilmastoystävälliset hankinnat. Koivulan mukaan niitä aiotaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä naapurikuntien kanssa. Yhteishankintojen mahdollisuuksia on kartoitettu esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien ratkaisujen osalta.

Valtion tarjoamat tuet vähähiilisyyttä edistäviin investointeihin ovat Koivulan mukaan olleet ratkaisevan tärkeitä konkreettisten päästövähennysten aikaansaamiseksi kunnassa. Ilman subventioita vähäpäästöisen teknologian suosiminen ei olisi korkeampien kustannusten vuoksi läheskään kaikissa tilanteissa mahdollista. ”Taloudellista liikkumavaraa lisäkustannusten syntymiselle ei käytännössä juurikaan ole”, sanoo Koivula.  

Koivula pitää tärkeänä, että omassa kunnassa tehtävä ilmastotyö perustuisi riittävään asiantuntemukseen ja testattuihin toimintamalleihin. ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tehdä asioita moneen kertaan. Paljon mieluummin tekisimme kerralla oikein”, hän sanoo. Ilmastotyössä on Koivulan mukaan tärkeää toteuttaa niin, ettei mistään oleellisesta laatukriteeristä tingitä. Esimerkiksi hän nostaa korjaus- ja uudisrakentamisen, joissa energiatasetta parantavat toimenpiteet on tehtävä aina terveellisen sisäilman edellytykset turvaten.

Uusia näkökulmia kunnan ilmastoviestintään

Padasjoen kunnan ilmastotoimia halutaan tuoda nykyistä paremmin esille myös viestinnän keinoin.  Kunnassa ei ole pelkästään viestinnästä vastaavaa viranhaltijaa, vaan asian hoitaminen on sisällytetty osaksi sivistysjohtajan toimenkuvaa. ILMAVA-hankkeessa kunta halusi vahvistaa ilmastotyönsä näkyvyyttä niin kuntalaisille kuin laajemmillekin yleisöille. Kehittämistehtävässä pohdittiin myös laajemmin kunnan viestinnän kohderyhmiä sekä käytettävien viestintäkanavien valintaa.

Kunnan ympäristösihteerinä toimivan Maria Virtasen mukaan kehittämistehtävän toteuttamisesta saatiin monia hyviä eväitä käytännön tekemiseen. ”Syntyneitä ideoita voimme hyödyntää jatkossa sekä ilmastoteemojen viestimisessä että kunnan viestinnässä yleisemminkin”, sanoo Virtanen. Virtasen mukaan tavoitteena on, että kunnan tekemää ilmastotyötä voitaisiin tuoda esille aiempaa monipuolisemmin ja myös matalammalla kynnyksellä. ”Aina viestittävien asioiden ei tarvitse olla isoja uutisia, vaan pienistäkin teoista voi saada aikaan kiinnostavia sisältöjä”, hän huomauttaa. Ilmastoaiheisen uutisoinnin sisältöjen ei tarvitse aina liittyä suoraan vähennettyihin hiilidioksiditonneihin tai muuhun ”kovaan faktaan”.

Tärkeä viestinnällinen oivallus on ollut Virtasen mukaan myös se, että ilmastotyöhön liittyviä näkökulmia on löydettävissä hyvin monista erilaisista kunnan toimintaan liittyvistä teemoista. Hyvän esimerkin tarjoaa lähiliikuntapaikkojen kehittäminen. ”Teimme hiljattain luontopolkuja ja kunnostimme laavuja valtion koronatuella. Mietimme, että tästäkin aiheesta voi muotoilla hyvän ilmastoteemoihin liittyvän uutisen”, kertoo Virtanen.

Ilmastotyölle enemmän näkyvyyttä viestintävastuuta jakamalla

Padasjoen kunnassa on pyritty edistämään toimintatapaa, jossa toimialat toteuttaisivat itsenäisesti viestintää etenkin sosiaalisen median kanavissa. Tähän mennessä asiaa ei ole kuitenkaan ohjeistettu kovin tarkasti. Nyt kunnassa suunnitellaan viestintäoppaan päivitystä, jonka Virtanen toivoo innostavan kunnan eri toimialoja aktivoitumaan asiassa nykyistä enemmän. Ideana on, että ilmastotyön näkökulmia saataisiin nostettua näkyville mahdollisimman monipuolisesti kunnan eri toiminnoista.

Virtanen tiedostaa hyvin, että parempi ohjeistaminenkaan ei poista kunnan viestinnän kroonista resurssipulaa. Hänen mukaansa on harmillista, että esimerkiksi lukuisten hankkeiden alkamisista, päättymisistä ja tuloksista ei ehditä viestimään riittävästi. ”Monta kertaa näissä tilanteissa on käynyt mielessä, että olisipa nyt joku, joka ehtisi viestimään tästä asiasta”, huokaa Virtanen. Hän toivoo, että lisäresursseja asian edistämiseen voisi olla löydettävissä esimerkiksi maakuntaliiton aktiivisen ilmastoaiheisen hanketoiminnan kautta.   

Padasjoella toivotaan, että myös kunnan alueella toimivat yritykset innostuisivat tuomaan paikalliselle ilmastotyölle enemmän näkyvyyttä. Hyvän alustan tähän tarkoitukseen tarjoaa Lahden kaupungin käynnistämä Ilmastokumppanuus-malli, jonka toiminta on viime syksynä laajennettu koko maakunnan alueelle. Päijät-Hämeen liiton ylläpitämässä konseptissa ideana yritykset allekirjoittavat Ilmastokumppanuus-sopimuksen oman kuntansa kanssa ja saavat käyttöönsä ”Teemme ilmastotyötä”-tunnuksen. Virtanen on tyytyväinen, että padasjokelainen huonekaluvalmistaja Puulon Oy on jo lähtenyt mukaan toimintaan. ”Toivomme toki, että kunnan alueelta löytyisi jatkossa lisääkin Ilmastokumppani-yrityksiä”, hän sanoo.