Ihmisoikeudet kytkeytyvät kuntien arkiseen työhön

Kunnilla on merkittävä asema ihmisoikeuksia suojelevissa tehtävissä. Kunnat tekevät käytännön työtä, joka antaa kuntalaisille tukea ja turvaa eri elämäntilanteissa. Työtä tosin ei aina tunnisteta ihmisoikeustyöksi, mikä nousi esille Kuntamarkkinoilla 15.9.2022 käydyssä paneelikeskustelussa ”Kunnat ihmisoikeuksien puolustajina”.

-Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja toteuttaminen tapahtuu paikallisella tasolla, kunnissa, vaikka sopimukset solmitaan kansainvälisellä tasolla, toteaa tilaisuuden pääpuhuja ulkoministeri Pekka Haaviston valtiosihteeri JohannaSumuvuori.

Kunnille ihmisoikeusroolistaan kiitosta jakanut valtiosihteeri korostaa, että kaupunkien ja kuntien rooli ihmisoikeuksien turvaamiseksi on kasvanut. Sumuvuori nostaa esille tuoreena esimerkkinä henkeä uhkaavien tilanteiden turvakaupunkijärjestelmän, joka on Suomessa selvityksessä ja sen edistäminen edellyttää aktiivista paikallistason toimintaa. 

-Voimme pyrkiä kansallisella ja kuntatasolla olemaan suunnannäyttäjiä. Ei ole pakko tyytyä kansainväliseen minimitasoon, Sumuvuori kommentoi.

Tunnistamatonta ihmisoikeustyötä kunnissa

Kunnat ovat avainasemassa monissa ihmisoikeuskysymyksissä. Ihmisoikeudet tulevat vastaan eri asiayhteyksissä, kuten lastensuojelussa, perheväkivallan ratkomisessa ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa.

-Arjen työ kunnassa on ihmisoikeuksiin vahvasti liittyvää. Heikoimmista ihmisryhmistä, kuten pakolaisista ja ikääntyneistä pidetään huolta, summaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan varajäsen TanjaJoona Ylitorniosta.

Tehtävä työ ei kuitenkaan saa tarvitsemaansa huomiota. Ihmisoikeustyötä ei nähdä siellä, missä sitä tehdään.

-Emme käytä ihmisoikeuksia sanana. Asiaa pitäisi sanottaa enemmän ja tehdä työtä näkyväksi, Joona sanoo.

Suomella kehittävä ja kritiikkiä vastaanottava ote

Kuntien tekemä ihmisoikeustyö heijastelee eurooppalaisia arvoja. Suomi käsittelee ihmisoikeusasioita aktiivisena jäsenenä Euroopan neuvoston (EN) toimielimissä, joita paneelikeskustelussa edustettiin.

- Saamme Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressista laajempaa kansainvälistä näkökulmaa ihmisoikeuksiin, tähdentää EN:n kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja JaniKokko Muuramesta.

- Hyöty Suomelle Euroopan neuvostosta on ottaa kansainväliset standardit tosissaan. Uskallamme myös ottaa vastaan kritiikkiä, arvioi Suomen suurlähettiläs Euroopan neuvostossa NinaNordström.

Viime vuosina kielteinen palaute on koskenut esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Mielenterveyspotilaiden tahdonvastainen hoito on myös saanut kritiikkiä.

Suurlähettiläs Nordström myös tähdentää, että eurooppalainen ihmisoikeuskeskustelu vaikuttaa suoraan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen kunnissa, koska ihmisoikeustyössä on kysymys yksilöistä.