Eduskunta on hyväksynyt uuden luonnonsuojelulain 13.12.2022. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2023. Uudessa luonnonsuojelulaissa säilyy paljon vanhasta vuoden 1997 laista, mutta lakiin tulee myös lukuisia muutoksia sekä kokonaan uusia elementtejä.
Kuntien rooli ja tehtävät säilyvät uudessakin laissa. Voidaan sanoa, että laki tunnistaa aiempaa paremmin kunnat luontotoimijoina. Kuntien edistämistehtävä säilyy jatkossakin, ja sen sanamuoto ajantasaistetaan: Kunnan tehtävänä on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Kunnat voivat tehdä esityksen maakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamisesta.
Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen yksityisellä maalla kuuluu jatkossakin kuntien tehtäväksi. Kunnat voivat myös saada avustusta ja tukea luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon hankkeisiinsa. Laissa säädetään kunnille nimenomainen oikeus salassapitosäännösten estämättä ja maksutta saada luonnonsuojelun tietojärjestelmästä tiedot, jotka ovat välttämättömiä kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. ELY-keskusten tehtäväksi säädetään kuntien tukeminen.
Luontotyyppien suojelua vahvistetaan. Rajausmenettelyn piiriin tulee uusia luontotyyppejä, minkä lisäksi jatkossa laissa olisi eräitä suoraan lain nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Vesilain ja metsälain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin ei tässä yhteydessä tule muutosta, mutta eduskunta hyväksyi lain hyväksymisen yhteydessä lausuman liittyen vesiluontotyyppien suojeluun.
Laissa olisi myös uusi säännös uhanalaisten eliölajien huomioonottamisesta. Sen mukaan viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa noudattaen muussa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä. Säännös on perustelujen mukaan informatiivinen. Uhanalaiset eliölajit on määritelty asetuksella.
Laki sisältäisi myös säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija voi jatkossa hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen hyvittävillä toimenpiteillä tuotetuilla luonnonarvoilla tai tietyin edellytyksin suojeluhyvityksellä.
ELY-keskus varmentaisi hyvittämisen. Ekologiseen kompensaatioon käytettyä hyvitysaluetta koskee luonnonarvojen hävittämis- ja heikentämiskielto, joka rajoittaa maankäyttöä. Kunta saa tiedon luonnonarvojen tuottamisesta, kun ELY-keskus antaa lausuntonsa hyvityssuunnitelmasta. Ekologiseen kompensaatioon liittyen on tulossa myös asetustasoista sääntelyä. Asetusluonnosta odotetaan lausunnoille ensi kevään aikana.
Muita muutoksia laissa ovat muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisääminen lain tavoitteisiin, varovaisuusperiaatteen sisällyttäminen lakiin sekä luonnonsuojelun tiedonhallinnan kehittämisen edistäminen.
Lisäksi laissa olisi jatkossa säännökset kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. ELY-keskukset voisivat laatia alueelleen luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman vuorovaikutuksessa alueen keskeisten toimijoiden, kuten kuntien, kanssa.
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.