Yhteistyöllä eteenpäin 2021 ja tulevina vuosina

Kehyskunnat, koko muun kuntakentän tavoin, ovat tärkeässä tienhaarassa. Monet uudistukset tulevat lähivuosina muokkaamaan kuntien perustehtävää, rahoitusta ja toimintaympäristöä.

44 kehyskunnan kuntajohtajien sekä ylimmän luottamushenkilöjohdon muodostama ja Kuntaliiton koordinoima kehyskuntaverkosto käsittelee ja työstää muun muassa 3–4 kertaa vuodessa järjestettävissä tapaamisissaan verkostolle tärkeitä teemoja.

Kehyskuntien yhteisiä tavoitteita ja haasteita ovat ennen kaikkea

• kehyskuntien rahoitusasema ja sen turvaaminen pitkällä aikavälillä,
• kaupunkiseutupolitiikka sekä vuoropuhelu ja yhteistyö keskuskaupunkien kanssa (kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla, kehyskunnat ja keskuskaupungit täydentävät toisiaan omiin vahvuuksiinsa nojaten),
• fyysinen saavutettavuus ja erityisesti liikennehankkeet,
• TE-palveluiden siirtäminen kuntiin ja osaavan työvoiman saatavuus kehyskunnissa sekä
• elinvoiman vahvistaminen.

”Kuntien elinvoimaisuus, ns. kakun leipomiskyky, korostuu sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Kuntien toiminnan kautta kerätään tarvittava rahoitus hyvinvointialueille, vaikka verotus toteutuukin valtion taholta. Jos kunnat eivät ole elinvoimaisia, koko systeemi yskii. Kehyskunnilla on elinvoiman luomisessa ja ylläpidossa keskeinen rooli”, painottaa kehyskuntaverkoston puheenjohtajana syksyllä 2021 aloittanut Mika Ilvesmäki.       

Vuonna 2021 verkosto on muun muassa antanut lausuntonsa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta sekä kannanoton työllisyyden kuntakokeilujen rahoituksen jakoperusteeseen. Lisäksi verkostolla on ollut edustajat valtakunnallisessa alueellisen valmistelun jaostossa, sote-uudistuksen yhdyspintatyöryhmässä ja työllisyyden kuntakokeilujen ohjausryhmässä.

Miksi toimia verkostona? Miten Kuntaliitto voi tukea?

Kehyskuntaverkosto tavoittelee aktiivista roolia muun muassa yllä mainittujen kysymysten osalta. Verkostotyön etuja on, että näitä tulevia uusia teemoja ja niihin liittyviä tavoitteita saadaan entistä painokkaammin esille. Verkosto haluaa myös toimia rakentavassa yhteistyössä keskuskaupunkien, kaupunkiseutujen ja valtion suuntaan.

Kuntien edunvalvojana ja kehittäjäkumppanina Kuntaliiton on käytävä aktiivista vuoropuhelua ja verkotuttava tiiviisti kuntien kanssa. Kuntien tarpeet eroavat monesti toisistaan ja liitto kuulee yhä useammin kuntia kuntaryhmittäin. Kehyskuntaverkosto onkin Kuntaliitolle tärkeä kumppani. 

Syksyllä 2021 verkostossa on käsitelty muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta yhdessä Kuntaliiton kanssa.

”Kuntaliitto on tehnyt erinomaista työtä antaessaan nyt lausuntoja maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Koen, että liitto on aidosti kuullut kehyskuntia lausuntojen valmistelussa ja vastavuoroisesti olemme saaneet kuntiin päin todella hyvää taustatietoa Kuntaliitosta”, antaa työvaliokunnan puheenjohtaja, Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen palautteena Kuntaliiton suuntaan.

MRL-uudistuksen lisäksi kehyskuntaverkostossa on kuluneena syksynä viety eteenpäin muun muassa suunnitelmaa perustaa kehyskunnille oma erillinen verkosto elinvoima-asioista vastaaville henkilöille. Ns. elinvoimaverkosto tuleekin käynnistymään yhteistyössä kehyskuntaverkoston, Kuntaliiton ja FCG:n kanssa vuoden 2022 alkupuoliskolla. 

”Kehyskuntaverkoston keskeisin tavoite on elinvoimaiset kunnat!”, toteaa Mika Ilvesmäki.