Yhteiset tavoitteet ja luottamus ovat kumppanuuskaavoituksen ydintä - Kuntaliiton julkaisussa esitellään toimivan yhteiskehittämisen pelisääntöjä

Kuntaliiton julkaisussa Kumppanuuden monet muodot kuvataan kunnissa käytössä olevia kumppanuuskaavoituksen muotoja ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Kumppanuuskaavoituksella tarkoitetaan kunnan ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä, jossa korostuu kaavoituksen ja rakennesuunnittelun eteneminen rinnakkain.

Julkaisu on ajankohtainen, sillä esimerkiksi MRL-uudistuksen yhteydessä on keskusteltu kaavan laatimisoikeudesta. Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä kuntien kaavamonopolin säilyttämistä, sillä kaavoitus on julkisen vallan käyttöä ja kunta vastaa yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja palveluiden saatavuudesta.

Kaavoitus on keskeinen strategisen johtamisen väline, jolla kunnat vaikuttavat yhdyskuntarakenteen kehitykseen, kuntalaisten arjen sujuvuuteen sekä hyvän ja terveellisen elinympäristön tulevaisuuteen.

Kaavamonopoli kuuluu kunnille, kuitenkin yhteistyö ja kumppanuuteen pohjautuva kaavoittaminen ja rakennesuunnittelu on kannatettavaa, ja sitä tapahtuu kunnissa jo nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa.

Julkaisussa tunnistetaan seitsemän kunnissa laajalti käytössä olevaa kumppanuuskaavoituksen muotoa ja linjataan hyviä käytäntöjä sekä kehittämisehdotuksia. Julkaisussa esitettävät yhteistyömuodot ovat jo osoittautuneet käytännössä toimiviksi ja kaikissa näissä näkyy yhdessä tekemisen positiiviset vaikutukset. Näin ollen Kuntaliitto ei näe muutostarvetta laatimisoikeutta koskevaan lainsäädäntöön vaan tarjoaa työkaluja tämän hyvän kehityksen tueksi.

Kumppanuus tuo monia etuja

Tutkimuksessa kumppanuuskaavoituksen eduiksi tunnistettiin synergiahyödyt, yksityisen puolen luovuuden yhdistäminen julkisen puolen osaamiseen, kuntalaisten osallistaminen ja toimijoiden intressien yhteensovittaminen, riskien jakaantuminen ja toistaan täydentävät rahoitusmahdollisuudet sekä muu resurssien yhdistyminen.

Muita kumppanuuskaavoituksen etuja ovat mahdollisuus aloittaa toteutussuunnittelu jo yhtä aikaa kaavoituksen kanssa, kaavan toteutumisen parempi varmuus, kaavasta poikkeamisen vähentyminen ja vaikutusten kokonaisvaltaisempi arviointi.

Keskeisiksi toimivan ja onnistuneen kumppanuuskaavoituksen tekijöiksi tunnistettiin kumppaneiden keskeinen luottamus, avoimuus, vuorovaikutus, toiminnan ennakoitavuus, johdonmukaisuus ja jatkuvuus sekä ennen kaikkea tavoitteiden yhdensuuntaisuus.

Kumppanuuskaavoitusta voidaan vielä lisätä

Kumppanuuskaavoitusta voidaan lisätä kuntien aktiivisella toiminnalla ja ennakoimalla kaavoituksen tarpeet sekä huomioimalla ne kunnan toimintatavoissa, tukemalla uusia ideoita ja tarjoamalla aktiivisesti alueita hankekehitykseen sekä hyödyntämällä monipuolisesti eri menetelmiä. Hankekehittäjät voivat puolestaan myötävaikuttaa kumppanuuskaavoitukseen panostamalla kaavojen ja rakentamisen laatutekijöihin, hankkimalla maankäytön suunnittelun asiantuntijuutta, etenkin kaavaprosessin ymmärrystä kuten sopimusmenettelyjen ja rakennusalan erityisosaamista sekä ottamalla yhteyttä kuntaan jo ideavaiheessa.

Kaiken kaikkiaan kumppanuuskaavoituksella voidaan vastata hyvin toimintaympäristön muutoksiin ja kuntiin kohdistuvaan paineeseen - kunnat ja yksityinen tarvitsevat ja tukevat toisiaan.

Menettelyiden hyödyntämi­selle vaikuttaa olevan kasvava tarve tulevina vuosina kaupungistumisen jatkuessa ja rakentamisen suuntautuessa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen jo rakennetuilla alueilla sekä uudiskohteissa.

Julkaisussa ehdotetaan, että kunnat voisivat käynnistää yhteiskehittelyn edistämiseen tähtääviä ohjelmia ja linjauksia, jotka vahvistaisivat kumppanuuskaavoituksen käyttömahdollisuuksia osana yhdyskuntarakentamisen kokonaisprosessiaan. Linjauksissa olisi tärkeää kirjata selkeästi ja mahdollisimman ymmärrettävästi kunnan reunaehdot ja tavoitteet kehittämiselle siten, etteivät ne kuitenkaan rajoita liian yksityiskohtaisesti hankkeen toteutusta. Kunnan olisi myös hyvä linjata, millä prosessilla ja missä ajassa se reagoi uusiin ideoihin.

Kyseinen julkaisu sopii hyvin ohjekirjaksi kunnille ja kumppaneille kumppanuuskaavoituksen tueksi.Julkaisusta tehtiin myös pienempi ohjekirjanen kumppanuuskaavoituksen infopaketiksi ja periaate-ehdotuksiksi.

Lue lisää aiheesta

Kumppanuuden monet muodot. Acta nro 279

Kumppanuuden monet muodot -esite

Julkaisut ovat toimittaneet Linda Toivonen (osana diplomityötään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa) ja Kuntaliiton maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva.