Vapaa-aikapalvelut sote-uudistuksen yhdyspinnalla

Vuoden 2023 alussa voimaan tulevalla sote-uudistuksella on vaikutusta myös kuntien sivistyspalveluihin. Vaikka sivistyspalvelut ovat myös jatkossa kuntien järjestämisvastuulla, osa palveluista toteutuu kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnalla. Parhaiten uudistuksen vaikutukset on tunnistettu oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä maakunnallisiin nuorisovaltuustoihin, joissa valmistelutyö on verrattain pitkällä. Näiden lisäksi kuntien vapaa-aikapalveluihin liittyy vielä useita avoinna olevia yhdyspintakysymyksiä.

Nuorisotyöllisen toiminnan yhdyspinnat monialaisista palveluista osallisuustoimintaan

Nuorten työpajatoiminta on vuosien saatossa kehittynyt aidosti monialaiseksi palveluksi, jossa on totuttu toimimaan yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Sote-uudistus haastaa toimintaa tiukan yhteistyötä koskevan sääntelyn kautta, kun sote-lainsäädännön piiriin kuuluva kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Uudistuksen jälkeen kunnalliset työpajat eivät voisi enää tuottaa yleisintä palveluaan tai saada siihen liittyviä valtion korvauksia. Tämä on kriittistä toiminnan taloudelle, ja siten koko työpajojen monialaisen toiminnan tulevaisuudelle. 

Asiaan on kiinnitetty huomiota sote-uudistuksen eduskuntavalmistelussa. Kuntaliitto pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että jatkossakin palveluiden tuottaminen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Vastaavasti kunnissa tulee miettiä, millaisin edellytyksin toimintaa voidaan jatkossa järjestää ja tuottaa, ja millainen yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on mahdollista ja toivottavaa.

Työpajojen ohella myös nuorten matalan kynnyksen ohjaamopalvelut perustuvat monialaiselle toiminnalle. Niitä on viime vuodet kehitetty kuntien ja valtion yhteistyönä. Ohjaamoissa on saatavilla monien eri hallinnonalojen peruspalveluita sekä laajan yhteistyöverkoston asiantuntijoiden tarjoamia neuvonta- ja ohjauspalveluita. Viime vuosina Ohjaamoissa on kehitetty erityisesti psykososiaalisen tuen palveluita. Yhdyspintatyössä tulisikin miettiä kuinka kuntien, valtion ja jatkossa myös hyvinvointialueiden palvelut ovat nuorten saatavilla Ohjaamoissa matalalla kynnyksellä.

Muutoinkin monialaisen yhteistyön suunnittelu ja toteutus edellyttävät uudenlaista tekemistä. Monialaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kuuluvat jo nykyisellään kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Tulevina vuosina kuntien tiukka taloudellinen tilanne, ikärakenteen muutos, alueellinen eriytyminen sekä väestön keskittyminen haastavat monin tavoin lasten ja nuorten keskinäistä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista. Olisikin tärkeää kehittää toimintatapoja, joilla kunnat voisivat hyödyntää tutkittua tietoa, paikallisen palvelujärjestelmän kokemuksia sekä nuorten osallisuutta nuorten elinolojen kehittämisessä, palveluiden yhteensovittamisessa ja nuorilähtöisen toiminnan turvaamisessa. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä niin kuntien sisällä, kuntien kesken sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.

Monilaisen yhteistyön lisäksi yhdyspintatyössä on kiinnitettävä huomiota nuorten osallisuuteen. Kuntien tulee osana kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä mahdollistaa ja turvata lakisääteisten vaikuttamiselinten toiminta. Jo toimivilla kuntien vaikuttamiselimillä on yhteys hyvinvointialueille muodostettaviin vaikuttamiselimiin. Hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen jäsenet nimetään kaikkien alueen kuntien nuorisovaltuustojen jäsenten joukosta. Vaikka tästä on säädetty hyvinvointialueiden muodostamista ja palveluiden järjestämistä koskevassa lainsäädännössä, on yhteistyötä kuitenkin rakennettava ennakkoon myös rakenteissa ja käytännöissä.  

Liikunnassa yhdyspinnat liittyvät vähän liikkuvien ja soveltavaa liikuntaa tarvitsevien palveluihin

Liikuntaneuvonta on osa laajempaa palveluketjua, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tunnistetaan ja tavoitetaan, ohjataan liikuntaneuvontaan sekä omatoimisen ja ohjatun liikunnan pariin. Palveluketjuja on rakennettu kunnissa liikunta- ja vapaa-aikatoimien, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen yhteistyönä. Tällä hetkellä palveluketjut toimivat noin 150 kunnassa. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyössä tuleekin sopia elintapaohjaukseen sisältyvän liikuntaneuvonnan tehtäviin ja vastuisiin liittyvästä työnjaosta sekä rakentaa tarvittavat konkreettiset yhteistyön rakenteet.  

Liikuntaneuvonnan ohella nähdään, että myös kuntien toteuttaman ja koordinoiman soveltavan liikunnan palveluissa yhdyspintojen työstö on tärkeää. Soveltavan liikunnan erityisiä kohderyhmiä ovat eri tavoin toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä ne ikääntyvät, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Heidän liikunnalliseen toimintaan osallistumisensa edellyttää usein toimivaa yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kanssa. Yhdenvertainen liikkuminen ja liikunnan harrastaminen edellyttävät sujuvia käytäntöjä ja yhteistyörakenteita. Nämä voivat liittyvät esimerkiksi avustajiin, kuljetuksiin sekä kuntoutus- ja liikuntapalveluiden toiminnalliseen yhteistyöhön.  

Vastuu vapaa-ajan palveluista säilyy kunnilla, mutta yhdyspintatyö on keskeistä

Vaikka vapaa-ajanpalveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla, ei kunnissa voida tuudittua siihen uskoon, että sote-uudistuksella ja käynnistyvillä hyvinvointialueilla ei olisi vaikutusta niiden palveluiden toteutukseen ja sujuvuuteen. Edellä hahmotelluissa toiminnoissa yhdyspintatyö on ilmeistä, mutta listaus ei varmastikaan ole aukoton ja kattava. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kiinnittyy jatkossa laajemmin kuntien lakisääteisiin palveluihin, joihin myös nuoriso- kulttuuri- ja liikuntapalvelut kuuluvat. Palveluita onkin tarkasteltava kriittisellä silmällä - mihin muihin palveluihin ne kytkeytyvät, onko niissä jo olemassa olevia monialaisia käytäntöjä ja miten hyvät ja toimivat käytännöt ja rakenteet turvataan myös hyvinvointialueiden muodostamisen jälkeen.