Väestökehitys haastaa perusopetuksen kokonaisvaltaiseen muutokseen

Syntyvyys on laskenut Suomessa merkittävästi. Muutos näkyy lähivuosina peruskoululaisten määrässä. Vuonna 2026 peruskoulun aloittaa noin 45 000 lasta, joka on 15 000 lasta pienempi ikäluokka kuin vuonna 2020. Nähtävissä ei ole, että syntyvyys lähtisi uudelleen merkittävään kasvuun. Epätasaisesti jakautuvan väestönmuutoksen vaikutukset kiihdyttävät kuntien erilaistumis- ja eriytymiskehitystä myös perusopetuksen järjestämisen osalta.  

Perusopetuksen tavoitteet ja tehtävä vahvistetaan kansallisesti, mutta kunnilla on merkittävä organisatorinen vastuu ja lakisääteinen velvoite järjestää perusopetusta oppivelvollisuusikäisille. Noin 95 % peruskouluista on edelleen kuntaperusteisia ja jokaisessa Manner-Suomen kunnassa on vähintään yksi peruskoulu.  

Kuntaliitto käynnisti syksyllä 2020 kuntia ja asiantuntijoita osallistavan Yhdessä-toimintamallin mukaisen haastekuvaus- ja tavoiteasetantaprosessin ilmiön arvioimiseksi. Kuntaliitto on pyrkinyt selvittämään, millä ehdoin ja edellytyksin kunnat voivat edelleen järjestää perusopetusta laadukkaasti koko Suomessa. 

Ilmiön vaikutukset ovat huomattavat, ja koskettavat eri tavoin kaikenlaisia kuntia ja palvelun käyttäjiä eli oppijoita. Nyt on aika toimia. 

- Perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden lähtökohdat ovat nopeasti muuttumassa. Kuntien antamaan tilannekuvaan on syytä suhtautua vakavasti. Eri vaihtoehtojen tunnistaminen ja yhteistyön tiivistäminen tulevat olemaan ajankohtaisia aiheita viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Jo tuleva valtuustokausi on merkityksellinen, sillä kunnat päättävät peruskouluverkoistaan ja linjaavat tavasta järjestää nämä palvelut lapsille ja nuorille, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. 

Lapsimäärän muutokset koskettavat kaikkia alueita, mutta eivät kohdennu samoin tavoin kaikkiin kuntiin ja alueisiin. Samaan aikaan on nähtävissä, että lasten ja nuorten sekä perheiden lähtökohdat moninaistuvat ja näkyvät koulujen arjessa. Tätä kokonaisuutta kunnat opetuksen järjestäjinä ratkovat.  

-Kuntien kanssa käymämme keskustelun perusteella on selvää, että perusopetus kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista niin lainsäädännön kuin rahoituksen osalta. Jotta kunnat voivat vastaisuudessakin hoitaa tehtäväänsä menestyksekkäästi, tarvitaan entistä tiiviimpää kuntien ja valtion välistä dialogia ja pitkäjänteisyyttä. Näin mahdollistamme hyvän kasvatus- ja oppimispolun, jonka ansiosta oppilaat voivat hyvin, toteaa hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtaja Terhi Päivärinta.  

Kuntaliitto on valmistellut lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, joilla pyritään kehittämään kuntapohjaista perusopetuspalvelua yhtenä osana kuntien kasvu- ja koulutuspalveluiden kokonaisuutta.  

- Tiivis yhteistyö alueiden hyväksi ja ratkaisujen löytämiseksi kuntien kanssa jatkuu mm. uudenlaisella sparrausryhmätyöskentelynä, jossa erilaisten kuntien tarpeita tunnistetaan ja yhteensovitetaan, Terhi Päivärinta jatkaa.